Taas löyty kaikkee kivvaa kirppikseltä. Eilen ostin ton taustalla näkyvän pussilakanan ja siihen tyynyliinan. Eurolla(!) Plastexin ihan käyttämättömän olonen ruskee purkki, sisällä on puulevy, olis kiva tiätää kuuluuks se sinne oikeesti. Kuvasa kans purkin alla pari käsipyyhettä ja sitte perjantaiselta kirppiskiarrokselta Sarviksen juustokupu, tai mikä liä.
Perjantaina löyty kans mukulalle kympillä nukenvaunut. Mukula ei niinkään nukeista välitä, mut kattia se ainaki lykkäs niisä kiljuen riamusta. Tein siihen peiton ja tyynyn vihree-valkosesta retrokankaasta. Ehjät ja puhtaat vaunut, miksköhän myivät niin halvalla?
Pari ristipistotaulua mukulan seinälle perjantailta:
Kääkkä anto mulle synttärilahjaks muunmuassa ton vaasin tossa oikeessa yläkulmassa. On sammaa kalustoo ko toi mun Lomonosovin astiasto. Kuvasa siittä näkkyyki teekannu, kermanekka ja 6 teekuppia. Siihen on tuala kaapisa viälä tassit ja leipälautaset, sokerikko ja matala tarjoilukulho.
On pitäny jo aikasemmin hehkuttaa, mut sain aarteita. Tankki toi mulle tätin perintönä sen ompeluvehkeitä. Se ko oli ompelija. Mun nappivarastoni kolminkertastu. Kuvasa napit alumiinisesa pinottavasa kolmiosasesa purkisa (sain sen joskus kummitätiltä) ja sit suurimmat napit mamman vanhasa nappipurkisa. Tätin jäämistösä oli kans vetskareita, tarranauhoja, kankassakset, kanttinauhoja, yms. Kaavojaki oli, niisä vaan ei kauheesti lukenu, että mitä ne on. Joistain on paha mennä arvailemmaan. Pehmolelujen kaavoja oli usseempia, niitä vois kokkeilla, siis jos vaan saan niistä jottain tolkkua.
Katti on ruvenu tuamaan meille yllätyksiä ovelle. Lahjat on yleens mukavia, mut niitten päälle ei oo kivvaa astua. Nii ja sitte meillä on käyny jo pari kertaa joku musta naapuri. Kauheeta mouruamista ja katti on aina ihan järkyttyny niistä "tapaamisista".
Katti hoitaa ammattimaisesti katinvirkaansa :) ei hiiret ja myyrät pääse liikaa jylläämään.
VastaaPoistaHienoja löytöjä olet tehnyt. Sarviksen punainen rasia on alunperin voirasia ja varsinainen juustorasia on puolet korkeampaa mallia.
Oi ko mää oon onnellinen, et äitin tavarat sai hyvän ja arvostavan korin sun tykköö. Ja harmi, jossei niistä kaavoista oo mittään riamua... Mut nii, eihän se äiti tiätenkä niihin mittään oo kirjottanu, ku riitti, et se itte tiätää.
VastaaPoistaJa hyvä kissa!
Punarinta: Kiitos tiedosta! Näin just kirppiksellä sellasen korkeemman rasian ja arvelinkin asian olevan niin. Luultavasti käytän voirasiaani kuitenkin juustolla. :-)
VastaaPoistaTankki: Niistä pehmolelukaavoista kyllä varmaan onnistun tekemään jottain järkevää. Täytyy vaan ensin testata niitä vaikka vanhasta lakanasta ompelemalla. Kovin montaa niitä muita kaavoja ei sitte ollukkaan.