Vappaapäivä.

Täsä teille tylsä kuvakavalkaadi mun vappaapäivästä. Lährin Tampereelle. Ilman mukuloita siis, ihan yksin. Eurokankas muuttaa, sain pualella hintaa kaikki kankaat mitä mulla oli ostoslistasa. UFF:lla oli kuureneuronpäivä, en löytäny mittään. Miks siälä oli niin vähä retroo? Jos UFF lakkaa myymästä retrorynttyjä, ni mistä mää sitte saan päällepantavaa? Fidalta?  Siältä löysin neuletakin.

Kaunis näky Fidalla.

Menin Haraldiin syämään. Ei ehkä ihan semmonen paikka mihin yleens mennään lukemaan kirjaa, mut hyvin toimi. Kysyin tarjoilijalta heti alkuuns, että eihän täälä käy pahemmin mukuloita. Halusin hiljasen nurkkapöyrän ilman kiljuntaa. Yleens oon se, jota muut hoputtaa, että päätä nyt jo. Nyt oli niin nälkä, että tarkemmin kattomati käskin tuara halvimman menun. Hyvvää oli.

Menun jälkkäri sattu olemaan mun lempparia, tervajäätelöö. Kirja jota luin, oli Annukan kirja. Vaikka se onki nuarisokirjallisuutta, ni hyvin uppoo näköjään mullekki.

Piänet pallit.

Ko miäs ei vastannu puhelimmeen, aattelin että joko se on puronnu Koo sylisä rappuset alas eikä pysty vastaamaan, tai sitte niillä on siälä keskenäns niin hauskaa ettei millään malta vastata. Jälkimmäinen ajatus sai mut sit viälä menemään morjestammaan Tiptap-tätiä, ko kerran kulmilla olin. Tosin miälesä kummitteli se eka vaihtoehto aina välillä.

No kato! Herra Makkinen!

Kotona mua tervehti kotoisa kaaos. Hyvin olivat pärjänneet. Jospas sit saisin lähtee johonki viälä toisenki kerran ennen ko Miähen isäloma loppuu.

Huamatkaa Koon lempiasento.

Se ainoo kirppislöytö soppii hianosti mun tiatokonetualiin. Ei ehkä viimisintä muatia, mut aika homman joku on tehny kirjaillessans noi kukkaset siihen neuleeseen.

Miljoona, miljoona, miljoona ruusua. (hä hä, toivottavasti alko soimaan pääsä)