Katti on viikon aikana ollu sisällä yhteens ehkä noin 3 minuuttia. Siis jos ei laske viime yän sadekuuroja, sillon viihty taas kummasti sisällä. Vois melkein sannoo, että tulis jo talvi ni me saatais meijän kissa takasin. Melkein. Kauhee se on syämään, kaikki sille kelpaa. Porkkanan kuaretki, ja muavi. Tosa joskus ko grillattiin, se taisi syärä semmosen imutyynyn joita on niisä piaruunpakatuisa lihoisa (olis tarttenu vahtia paremmin). Ainaki se hävis yhresä katin kans eikä ennää mistään löytyny. Eilen annoin sille stryroksipytysä jonkun vanhan kalannahan. Aamulla rappusilta löyty tommonen:
Kauppareissulla poikettiin kirppiskellä. Löysin kivan vihreen kankaan. Löysin mää äSsälle kissaverhotki, mut itte en niistä niin paljoo välitä, että viittisin niitä tänne kuvata.
Tosa just ennen ko alko nää kesäsemmät kelit, ompelin mukulalle kevätpipoja. Ensimmäisestä tuli vahinkosa mulle ittelle pipo, lisäsin saumavarat kaavaan vaikkei olis tarvinnu. Huamasin sen niin mukavaks päähineeks, että tein ittelleniki sitte viälä kaks lissää. Kuvasa on se epäonnistunu äSsän pipo, pistin siihen tupsun ko ei toi vaaleensininen kankas oikeen iskeny.
Täsä on teille ohje maailman helpoimpaan pippoon: Leikkaa XL-kokosesta Marimekon T-pairasta hiha ja ompele se umpeen. Tuloksena on hauska korvapipo noin 2,5-vuatiaalle. On meinaan äSsälle (= 3v) hiukan piäni, mut käytösä on silti.
Pipo takkaapäin. |
Se olis aika raskasta hommaa käyrä shoppailemasa mukuloille uusia vaatteita. Totesin eilen että ompas käyny vaatteet piäniks ja lährin pyykkikorin kans vinttiin. Alas tulin mukanani korillinen 100 cm vaatteita äSsälle ja muavikassillinen 70 cm vaatteita Koolle. Kyl hamstraus kannattaa.
Mää oon alkanu vähitellen myäntää ittelleni, että tää on semmonen niin sanottu "äitiblogi". Tajusin vasta äskettäin, että oon perustanu tän blogin sammaan aikaan ko aloin orottaa Koota. Sen myäntämisen kunniaks sitte pistän ton äSsän piirrustuksen, piirretty surkeelle magneettipiirtolelulle, siinä äiti poimii tatteja. Kääkkä piirsi silmät ja suun. Mun miälestä toi on hiano, mut kai ny ko oma mukula on sen piirtäny. Joskus vannoin, että ikinä en tuu mittään riipomuksia ripustammaan jääkaappia rumentammaan, ja nyt sit jo esittelen semmosia ylpeenä netisä saakka.
No vot, onhaa tei kissil erikoine ruokavalio:).
VastaaPoistahauska pipo siun päässäis.
On ruvennu jo vähä epäilyttämmään, että onks se oikeesti syäny ne muavit (eilen taas yhren syroksipytyn). Niin paljon se syä kissanruakaa, hiiriä ja sisiliskoja, että ei luulis olevan noin nälkänen.
Poista