Viime kesänä jo haikailin keinun perrään. Kattelin uusien keinujen mainoksia ja ehkä jopa hiukan nyrpistelin nennääni. Kannatti orottaa, nyt mulla on täyrellinen keinu! Runko on anoppilan naapurista, autiotalosta. Katos on Appiukon hamstraama, jonkun tyämaan roskiksesta. Ompelin reunaan pitsin. Patjat on Mamman ja Pappan keinun vanhat patjat. Päällystin tyynyt vanhalla verhokankaalla ja patjojen päälle verin vanhan pussilakanan (on kyl kauheeta tekokuitua, onkohan sillä tosiaan joku joskus nukkunu?). Suurin kiitos tästä kuuluu tiätysti Appiukolle, se kunnosti ja maalas rungon, kysymäti täyrellisen väriseks. On se niin ihana! ...Siis Appiukko, mut on kyl keinuki. Nyt ko vaan hyttyset vähä vähenis, viittis sitte istua siinä kauemminki ko 30 sekunttia.
Tosi ihana keinu,kyllä tuossa kelpaa istuskella ja itikan ininää kuunnella.
VastaaPoistaItikan ininä tuntuu olevan oikia viikon luontoääni, mist niit oikei riittää.
Ihana kiikku kyllä tuossa kelpaa kiikata!
VastaaPoistaMeilläkin on sellanen rautakeinu, kahden hengen...siitä vaan puuttuu katos.Onneks saatiin paviljonki, ilmaseks, niin nyt keinukin on paremmin suojassa ja hyttysetkin vähemmällä :) Hyvää Juhannusta!
VastaaPoistaOoo,ihana! Tykkään! Iloista Juhannusta!
VastaaPoista