Ko olin piäni, piirsin kynällä seinään ja pappa nappas kynän pois. Mää sit avasin suuni kiukkuporuun, mut kops vaan, taju pois. Sama juttu on kuulemma ollu pappalla. Pappan äitille oli neuvolasa sanottu, ettei sitä mukulaa sais yhtään järkyttää ja päästää pyärtymään. Mun äitille taas sanottiin, että siittä ei saa välittää, muuten mukula pyärtyilee yhtä mittaa.
Isomamma sano, että mukula "männee mänehyksiheese". Juttu oli siis sillekki tuttu. Ärppi-tätiltä kuulemma lähti taju ko sitä esimerkiks kiällettiin ottamasta leipomuksia liian aikasin. Meikäläisellä sitä "vaivaa" löytyy siis molempien, äitin ja isän, pualelta.
Sama juttu on näemmä periytyny Koolle. Siltä on pari kertaa menny taju. Viimesin tapaus nyt oli se, kun otin siltä pois sen rakkaat muavielukat. Nukkumaanmenoaika oli menny jo ajat sitte ja mukula vaan leikki elukoillans, nukkumaan oli mentävä. Huuto ehti jo hyvinki alkaa, mut se katkes siihen ko Koo väänsi selän kaarelle ja silmät väärin päin. Siittä sit kroppa veteläks. Aika pian siittä virkoo, mut kyl siinä äiti kerkii säikähtää. Onneks tätä ei tapahru ussein, noin kerran vuaresa. Mamma muistaa mun lapsuuresta kaks tapausta.
Ilmiön nimi ilmeisesti on Itkuaffekti. Sitä esiintyy piänillä lapsilla jotka ei ossaa käsitellä vastoinkäymisiä. Perinnöllisyyrelläki kai on jottain tekemistä asian kans, huamaahan sen meijän suvustaki. Kummallisen vähän asiasta puhutaan, vaikka se taitaa olla aika yleistä. Eikä lapsessa ole vikkaa vaikka lähtee taju. Meikäläinenkin on kasvanu (melko) normaaliks aikuiseks.
Onks teitillä kokemusta tämmäsestä?
En ole varma miten asiaan nykyään suhtaudutaan, mutta ollessani opena päiväkodissa meillä oli lapsi, joka huusi itsensä tainnoksiin ja luuli sillä saavansa tahtonsa läpi. Samassa talossa oli neuvola ja me kysyimme säikähtäneenä neuvolan lääkärisedältä oppia tilanteeseen. Hän vaan sanoi, että kyllä lapsi vetää henkeä heti kun taju lähtee. Nyt on opit varmaan toiset ja noita ansarikukkia ei saa järkyttää, mutta en ole osannut olla koskaan kamalan huolissani tilanteesta, vaikka joskus sellainen on kohdalle sattunut. Ja nekin lapset on nykyään ihan hyviä aikuisia.
VastaaPoistaTarttis oikeen kysyäkkin neuvolasta, että miten ne asiaa ohjeistaa. Mut uskoisin, että käskevät vaan olla välittämäti. :-)
PoistaSiskoni on kertonut, että hänen paras kaverinsa pienenä huusi niin kauan tai lujaa, että taju lähti. Sehän voi olla tämä sama juttu. Aika hurjaa!
VastaaPoistaLuultavasti juu. Ihmeellisiä on mukulat.
Poistalapsen saa hengittää uudestaan silleen kun puhaltaa suuhun noin 50 cm päästä suusta ihan kevyen henkäyksen. siis semmosen niinko puhaltasit semmosta karnevaalipilliä(mikä on rullalla vaan kun puhaltaa niin rullautuu auki, u know) välimatkaa tosiaan oltava reilusti. ja puhallus on tehtävä siinä vaiheessa kun se kurkkulukko tulee ja näyttää, että ei saa happea ja taju alkaa karata. sama homma toimii sillon kun jos kaatuu ja keuhkot tyhjenee..meillä esikko harrasti myös tuota kiukku pyörtyilyä. opin sit jo melko varhain, tuon puhallushomman ja sen jälkeen ei ollakkaan meillä enää pyrötyilty. onneks kuitenki jos taju lähtee niin jalat kun nostaa ilmaan ni samointein penskaki virkoaa..
VastaaPoistasukuvika se on. mein muorilla ollu sama juttu. ite en musta kärsineeni eikä kukaan myönnä että oisin huuto pyörtyilly..
Kiitos vinkeistä, enpä olis osannukkaan tollasta kokkeilla! Saas nährä, pääsenkö testaamaan niksejä. :-)
PoistaTuollanen olin miekin lapsena, sillo neuvottiin että lapsi piti nostaa polvien päälle vatsalleen ja tarkistaa ettei kieli mene rullalle???Ihan hyvä mummeli miustakin kasvoi vaikka itkin itseni tainnoksiin, ainoa harmi oli se ettei kukaan halunnut hoitaa minua kun pelkäsivät " sen oudon tytön kohtauksia"
VastaaPoistaosasin myös käyttää tuota hyväkseni, jos veljen kanssa tuli kränää niin huutoa vaan ja taju pois ja veljelle huudettiin( aika kieroa vai mitä)
Aika kiaroo, juu! :-D
PoistaHassua aatella, että sää oot ollu piänenä "outo tyttö"...
Olen joskus kuullu tosta, mutta ei kokemusta ole, ei omienkaan lasten kohdalla, vaikka nuorin oli kyllä kova huutamaan! Suorastaan "kirkui" kiukkuaan ja mulle sanottiin, että "tosta tytöstä tulee kyllä oopperalaulaja" :)
VastaaPoistaNo, tuliko siittä oopperalaulaja? :-D
PoistaMinä kuulin eka kertaa tuollaisesta pyörtyilystä. Onneksi se ei ole vaarallista.
VastaaPoistaOnneks ei oo tosiaan vaarallista. Ja onneks sitä tapahtuu aika harvoin.
PoistaEn oo ennen kuullu tollasesta. Meidänkin muksu on huutaessa välillä tosi kauan hengittämättä. Ei oo vielä taju lähteny, mutta monta kertaa oon sanonu, että vedäs henkee jo... Mutta varmaan just vetäsee heti jos taju lähtee. Pelottavaa on kyl varmasti äitille.
VastaaPoistaMää luulen, ettei se taju lähde hapenpuutteen takia. Se on joku psyykkinen juttu. Ei Koo ainakaan oo montaa sekuntia ehtiny huutamaan ja mää itte kuulemma en kerinny alottammaankaan sillon kerran. Mut nyt oot kumminki kuullu asiasta, ni et sitte varmaan säikährä niin paljoo jos sillai käy teilläki. :-)
PoistaOn tuollainen kyllä pelottavaa ja kinkkistä. Siinä varmasti käy kuitenkin mielessä se vaihtoehto, että antaa periksi, mutta se ei ole sellaista kasvatusopillista vanhemman toimintaa :)
VastaaPoistaNo ei mulla oo sentään käyny periks antaminen miälesä. Huutakoon ja pökertykköön, ei se kai vaarallista oo. :-)
Poista