Majotuttiin
reissullamme Mimmin kans
Vanha-Heikkilän Majataloon Merikarvialla. Ihan mahtava yäpaikka! Ensin vähä pelättiin, myähäseks ko meni, että siältä tullee joku kärttynen justiina vastaanottamaan ja tokasee, "myähästyitte saunasta, heti petille siittä!". Ei se ihan sillai menny, vastaanotto oli lämmin ja sauna kans.
|
Harvemmin mää pääsen matkustajakortteja täyttelemmään... |
Huaneisa piisas valinnanvarraa. Kaikkiin en ees päässy kurkkaamaan, mut jokusen teitille kuvasin.
|
Ihan ko nukkekorista,
toi alakerran huane. |
| |
|
|
Saatiin oma huane sekaseks. |
|
Sauna maistu päivän palelemisen päälle ja sen jälkeen tassuteltiin villasukisamme alakertaan syämään emännän tarjoomaa tuaretta ruisleipää. Ei sitä hotelleisa painuta yäpairalla iltapalalle. Aamupalalla oli kahveet kekseinens ja myslit jukurteinens, munat ja puurot, leivän päällekki riitti valinnan varraa.
|
Aika matami oon taas ollu... |
|
|
Aamupalalla. |
|
|
Kodikkuuresta kertoo sekin, että yläaulan vessasa
kehtas käydä ovi auki. (kuva on siis lavastettu) |
Emäntä kertoili talon historiasta ja muutenki puhu mukavia. Ahkera ihminen, täytyy sannoo. Ei olis meikäläisestä hoitamaan vanhaa talloo, passaamaan ihmisiä kukonlaulusta yämyähään ja viälä pyärittämmään kotileipomoo.
|
Leipomorakennus on siirretty pihapiiriin 1870-luvulla, jos nyt oikein muistan. Samalta piha näyttää nykyäänki ko tosa kuvasa. |
Leipomosta ostettiin lähteisä leipää kotio viätäväks. On kai sanomattaki selvää, että mun miälestä leipomoki oli ihana.
Olin ensin aatellu, että meijän tarttis vuakrata joku ankee mökki leirintäalueelta, mut onneks tutkein Porin seudun tarjonnan hualellisesti ja löysin ton maatilamajotuksen. Jos teillä on asiaa Merikarvian suunnalle ja yäpaikka puuttuu, ni menkää ihmeesä tonne. Meittiä siälä ainaki pirettiin ko piispaa pappilasa.
No jopas tuolla oli kaikkea ihanaa!!! :)
VastaaPoistaMää rakastan tollasia isoja vanhoja maataloja. Harvoin niisä vaan pääsee käymään. Ihana paikka tosiaan!
PoistaOhhoh, onpas ollut ihanan idyllinen paikka! ❤ Tämmöset maatilamatkailupaikat on niin suloisia.
VastaaPoistaTää oli mun ensikosketukseni maatilamatkailuun. :-)
PoistaOnpas ollutkin ihana paikka. Tuoretta ruisleipää alkoi tehdä mieli.
VastaaPoistaSe oli kyl ihan älyttömän hyvvää! Tarttis varmaan ittekki leipoo, mahtaakohan juuri olla viälä kunnosa pakastimesa...
PoistaVarmasti on kaunis paikka. Tuollaisia ahkeria ihmisiä täytyy kyllä oikein ihailla!
VastaaPoistaNii-i, hyvä että meissä ihmisissä on ahkeriakin joukossa. :-D
PoistaOmpa ihana paikka,tuollasessa miekin viihtysin.
VastaaPoistaOikein tunnen tuoreen ruisleivän tuoksun.... jase onsitten maailman paras tuoksu.
Sanos muuta! Vaikka tiätysti tervan tuaksun ohella. :-)
PoistaNo voi tokkiinsa, olsit poikennu morjestaan muaki... ollaan ihan siinä kylällä :)
VastaaPoistaEikä? No säähän asut sitte ihan mahtavasa paikasa! Onnee sulle, oon melkeimpä kade. Ihana ja virkeen olonen kylä. :-)
PoistaJopas on kodikas paikka: ei uskois tollasta vieraanvarasuutta Suomessa olevankaan!
VastaaPoistaJoo, ihan mahtavaa, että joku viittii avata oman kotins viaraille! Kyllä se vaatii tiätyntyyppisen ihmisen, rahanhimosta sitä ei varmastikkaan kukkaan tee.
PoistaIhanan näkönen paikka :)
VastaaPoistaSinne sitte vaan teikäläisenki kesäretki. :-)
PoistaKiva plogi sulla, Rynttyliisa! Me keskusteltiinki retroasioista vähän aikaa sitten Tillikassa. Mukavaa lomaa! Terveisin Ilona
VastaaPoistaKiitos ja tervetulloo lukijaks! Oli mukavaa siälä Tillikassa, kai tuut leirillekin? :-)
Poista