sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Moro vaan moro.


Moro vaan pitkästä aikaa. Kävin tännään Moron peräkonttikirppiksellä ja otin itteeni niskasta kii, on tänne lopulta saatava postaus aikaan.

Melko vähille on jääny mun kirppistelyt. Nyt peräkonttikirppiksellä kattelin, että onpa tosaki ihana tavara, mutko mulla on jo tommonen ja tommonen kans... Ilmeisesti mulla on jo kaikkee mitä tartten. Jottain kumminki tuli ostettua. Niinko yläkuvasa näkyvät kaks kukkopilliä, vaaleensininen ja pikkunen retliini.

Haiseva leikkuulauta, se lähtikin ulos tuulettumaan. Kansallispukutuuletus...

Ostin vasemmanpualeisen emalivuakan. Oikeenpualimmainen on mun lempiuunivuakani ollu jo vuasia, nyt sillä on samankokonen kaveri. Mahtuvat yhtä aikaa uuniin ja päällekkäin kaappiin.

Kukallinen kauluspaita. Reikää kainalosa, mut hällä väliä.
Onpahan ilmavampi. Kuvan otti äSsä.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Käsitöitä.

Jos Mamma kerran sannoo mua rynttyliisaks, niin nykyään se voi sannoo mua kans laiskaks lotkoks. Sen verran laiska mää oon tänne kirjottammaan. Eihän täsä muuten mittään, mutko tarttee istua konneella. Mites se yhtäkkiä niin tökkiiki? Nääki jutut mää oon ommellu jo kevväällä. Eli kai jo aikaki ne esitellä.

Testasin kaavaa jollain trikoopalasilla, käyttökelponen tosta testistäki tuli.

Tota varten testasin. En halunnu pilata kankasta huanolla kaavalla.

Kauheen kiva kankas siis.

Piimäpurkin korkeista tein pari sormineulatyynyä. Vaaleenpunanen meni ompelunopettajalle, kukikas jäi mulle.

On se kätevä!

perjantai 13. toukokuuta 2016

Huiveja.

Ootte varmaan huamannuki jo, että mää tykkään huiveista. Niitä löytyy kirppiksiltä ussein ja piänellä hinnalla. Täsä uusimpia.

Silkkihuivi. Niin hiano, että oli ihan tairekuvan paikka.

Talvella jo löysin villakankastakkiin sopivan huivin. Tukkaan se on liian liukas, mut kaulaan passeli.

Suasikki tosta kasasta on toi musta jossa on kukkia ja perhosia.

Uusin löytö on ihanan pehmee. (Normaalisti en kyl leuan alle sido, täsä on vähä lavastuksen makua.)


maanantai 2. toukokuuta 2016

Kevät.

Meillä onki oikee sammakkolampi. Laskin parhaimmillaan 17 sammakkoo. On ne hauskoja kurnuttajia.


Kevät on kyl mahtavaa aikaa. Kaikenlaisia luantoilmiöitä sitä näkkee omalla pihalla päivittäin.



Ja kuulee kans. On aika hiano kokemus istua hämäräsä mettäsä ja kuunnella taivaanvuohta, siinä sitä on erikoinen ääni linnulla. Hyvvää kevättä kaikille, menkää ulos!

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Mukeja.



Vanhat mukit on sit niin ihania! Mää en vaan voi vastustaa niitä. Tai no, jos liikaa maksaa, niin sit vastustan. Mut kun löytyy hintaan 0,50€, niin minähän ostan. Sen hintasia oli noi kuvan kaks ekaa mukia. Ton tumman sain ihan ilmaseks kiltiltä Vaapukalta, kiitos kultsi!

Pakko hehkuttaa teitillekki, että ennen sitä tehtiin kunnon tavaraa. Join teetä samalla ko pyyhein pölyjä. Muki oli siälä pölyn joukosa kaapin päällä ja huitasin sen rätillä alas. Ei tullu sirpaleita, vaikka pelästyinki. Siinä se muki pomppi pitkin pöytää ja jäi ehjäks, vaikka purotusta oliki likemmäs pualtoista metriä. Ainoo vahinkoo kärsiny olin minä joka sain teet, onneks kylmät, päälleni.

Kestomuki. Tualta ylhäältä se putos.


tiistai 19. huhtikuuta 2016

Tehokas flunssalääke.


On ihan pakko katkasta tää hiljaiselo täälä, mää ko sain tännään kotio kauan orottamani emännänkaapin. Mamman tuttu oli sanonu, että jos ei kenellekkä kelpaa ni hän tekkee siittä vappukokon. Tottakai mulle kelpas!


Pappa sitä puunas. Ihana pappa. Tännään se kuskas sen mulle ja mää olin niin innoissani, että unohdin ihan olevani flunssasa. Kauheella tohinalla laitoin hyllypapereita ja testailin tiäs mitä romuja kaapin päälle.


Menikö överiks? Onks toi hyllynreunakoriste jo liikaa?

Siälä se nyt on sit syämähuaneesa. Tarttee malttaa olla täyttämättä sitä roinalla. Elättelen toiveita, että meillä olis joskus keittiöremontti jossa vähennetään keittiöstä kaappeja, sit toi tullee tarpeeseen. Nyt mää meen istumaan pöyrän ääreen ja istun ja kattelen mun kaappiani. Jee!


perjantai 25. maaliskuuta 2016

Retropuoti meni uusiks.


Oon täälä tainnu usseesti ennenki mainita Pirkan Kirpputorikeskuksen Retropuodin. Kirppiksellä on nyt tehty laajennusta ja Retropuoti siirty uudelle pualelle. Kävin siälä keskiviikkona kattelemasa ja näytti oikeen kivalta ja tilavalta.



Se muuten täyttää maanantaina vuaden, se Retropuati. Olis vähä niinku juhlan paikka. Seki on aika kommeeta, että laajennuksen jälkeen Pirkan kirppis saattaa olla Suamen suurin kirpputori.


Jos pääsiäisenä käy aika pitkäks, ni puadille pääsee joka päivä pääsiäispyhinä yhreksästä neljään. Ja kauempana asuvat voi alkaa suunnitella kesän retkiä tänne Kangasalle. Eiks oo sen verran houkuttelevan näkönen?




keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Lempivaate.


Tossa ylhäällä on kuva musta 7 vuatta sitten. Vähä-älynen katse saattaa johtua hormooneista, mulla on äSsä vattasa. Miätein tosa yks päivä, että kuin kauan oon jo käyttäny tota tikkitakkia. Kuvasta päätellen siis ainaki seittemän vuatta.

Sitä takkia on tullu korjailtua monneen kertaan. Oon vaihtanu hihojen resoreita ja taskujen vetskareita. Viimisin operaatio oli vaihtaa iso vetskari, se kun tuli tiänsä päähän. Samalla piti taas ommella taskut sisältä umpeen, tavarat ko eksy aina takin sisuksiin.


Toi takki on torellinen lempivaate. Sillä tarkenee melko kovallaki pakkasella, eikä plussakelillä tuu hiki. Sillä kelpaa lampsia kaupunkilla ja kulkee mettäsä. Eipä oo sen voittanutta.


tiistai 15. maaliskuuta 2016

Kupattavana.


Jos mää kysyn mun kaveriltani Kaisulta, että misä sää oikein kuppaat, ni se vastaa, että Pappilanniemen kurssikeskuksen saunasa. Oon halunnu aina kokkeilla kuppausta, mut nyt vasta sain aikaseks ko tunnen oikeen kupparin. Kuppari-Kaisu pittää Ritvalasa Hoitola Tasapainoa, jossa hoituu hiaronnat, jäsenkorjaukset, kuppaukset ja saunotukset.


Kuppaus oli kauheen mukavaa. Ensin vähän saunoin, sit hypäsin pöydälle ja Kaisu länttäs kuppeja niskasta nilkkoihin. Vähän ajan päästä se naputteli kuppien alle reikiä. Jokusen kerran se tyhjensi kupit, kunnes verta ei ennää tullu ja homma oliki siinä. Verta lähti noin pari desiä.

Kaisun sivuilta lainattua: Sanonta "otetaan paha veri pois" pitää paikkansa, sillä kuppauksessa poistetaan hiilidioksidipitoista laskimoverta. Kun verta poistetaan, luuydin aktivoituu tuottamaan verisoluja ja samalla koko aineenvaihdunta elimistössä vilkastuu. Ihminen piristyy. Veri kiertää tehokkaammin asianmukaisine vaikutuksineen. Tapahtuu samoin kun puusta karsitaan oksia -kasvu kiihtyy.

Taisi mun miälikuvani mustasta savusaunasta ja lehmänsarvista nyt musertua. Kuppaus suaritettiin isosa ja valosesa saunasa ja sen suihkuhuaneesa. Kaisu desinfioi jopa lattian ennen alotusta, vaikkei mun tarvinnu lattialla ko vaan kävellä. Yhtään ei sattunu ja jälkeenpäin on ollu oikein hyvä olo. Jopa niin hyvä ettei oo ees mukuloihin menny tännään hermo. Ainoo huano puali on vaan se, että verilätyt jäi illalla paistamati, Kaisu ko meni ja kaato veret menemään.


(Tämä ei oo maksettu mainos. Suasittelen kuppausta ko se oli kivvaa.)

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Saatuja.

Karvahattu. Hauskan mallinen, siinä on vähä niinku lippaa tosa eresä. Vuarikankaasta päätellen aika vanha.

Tankki poikkes tuamaan kirjavan raanun.

Vihree verho. Näitä on vaan yks, olis hauskaa löytää toinenki. Käytosä se silti on, pääsi toisen parittoman vihreen kaveriks.

Laatikollinen kankaita semmoselta vähä vanhemmalta sukulaiselta.

Ihanalta kaverilta yllättäen ihana muavinen purkki. Se oli jättäny sen mun tyäpaikalle, oli hyvä tyäpäivä ko se alko noin kivalla yllätyksellä. 

Samalta ihanalta kaverilta myäs peltipurkki jonka se toi tuliaisena tullessans kyläilemään. Kattokaa tota kuvioo! 

Vaihtarina Koon sängyn piristykseks Nukkumatti-seinävaate. Ollu tosa seinällä jo hyvän aikaa, kuis onki unohtunu näyttää se täälä... On muuten taas samalta kaverilta. 

torstai 3. maaliskuuta 2016

Kirppikseltä.

Lukollinen päiväkirja. Mitäköhän mää silläki teen?

Kissalle piäniä emalikulhoja.
Semmosia noin parin-kolmen desin vetosia.

DDRläinen leivänpaahdin. Suurinpiirtein toimiva. Oonki tota sit ehtiny ettimään jo yli vuaden ko se vihree paahdin hajos.

Ruskee korulipas. Peili hajalla, mut piilotin särön tarran taakse. Mun toinen korulippaani alkoki jo käydä ahtaaks.

Oranssi tuuki. Sais olla viis senttiä pitempi, muuten hyvä.

Nappeja, solkia, nauhoja, värikkäitä resoreita...

Joustavia retrokankaita. Pallokangasta on tosi paljon, vihertävvää aika vähän (mut jos siittä kuitenki jonkun pairan sais).