Hiki valluu.

Taas kävi samanlaisti ko viime vuannaki. Jahtaan metsänokiperhosia kuumasa aurinkonpaisteesa ja ihan turhaan, ei ne pysähry. Sitte ko luavutan ni yks istahtaa mun jalalle. Viime vuanna varpaille, tänä vuanna kantapäälle. Ens vuanna tiiän sitte huutaa niille heti, että en mää teitistä kuvvaa haluaiska!

Ilma on raskas ja hikinen, sais tulla kunnon ukkonen. Kummasti se pyykki kuivu narulla, pari tuntia ja sai jo kerätä pois. Kävin eilen Kangasalan restauranta päivillä. Hiki valu pitkin selkää, kutitti ärsyttävästi. Siälä täälä näky ihmisiä lykkäämäsä mukuloita rattaisa. Suurin osa niistä nukku tuskanen ilme naamallans ja tukka likomärkänä hiestä. Kannattaa siis raahata kakarat mukana semmoseen aurinkonpaahteiseen väentungokseen. Mut ko alle 11-vuatiaat lapset pääsi ilmaseks, ni kai munki olis pitäny ottaa mukula mukkaan. Sehän on niin ku pistäis rahhaa pankkiin ko ei tartte maksaa. Pikkurahalla tein löytöjä. Emalimuki, monneen mun emalipyttyyn sopiva kansi, Lomonosovin perhoslautanen, peltipurkki misä on ihania kukkasia ja vaxtuuki, ne näkkyy tosa kuvasa. Vaxtuukin ostin yhreltä omituiselta myyjämummolta sen tavaroitten alta, sinne se jäi miättimään että minkäs tuukin se nyt pöyrällens laittais. Sit ostin viälä yhren vanhan vuasikerran Aku Ankkoja ja puali killoo sitruunahappoo. Näin sen pussin siinä pöyrällä ja kysyin mitä maksaa. Ko myyjä sano että 5 euroo, ni sanoin että liikaa. Myyjä kysy onks mulla mahavaivasia lehmiä ja myi sen pussin 2 eurolla. Ei oo lehmiä, mut voin sillä putsata vaikka pyykkikonneen. Ja jos saan autotalliin jonkun sopivan pöyrän, ni voin tarvita sitä sit hoppeen hapottamisseen. Kyl se maksaa apteekisa paljo enemmän.

Tämmäsellä kelillä kannattaa paahtaa uunia, tarkenee si sisälläki. Tein aamupalaks sämpylöitä, ohje löytyy tualta ruakaohjesivulta. Ja eilen tein juusto-mansikkapiirakan. Pistin pohjaks pakastemurotaikinaa, siihen päälle appelssiinituarejuustoo mihin sekotin pari munnaa. Sit se oli uunisa 200 asteesa pualisen tuntia. Sitte pistin siihen päälle tuareita mansikoita ja kolmisen desiä viinimarjamehua mihin liotin 5 liivatelehtee. Neljäki olis kyl voinu riittää. Yän yli hyyty. Ihan hyvvää tuli, vaikka inspiraatiolla sen särttäsin.

Yritin kuvata höyryävvää sämpylää, vaan eipä näy höyryä ei.

Kai se on nyt sitte tännään siirryttävä kellariin nukkumaan. Miäs on siälä jo jonkun aikaa nukkunu. Kyl se autto ko kolmen hengen sijasta makuuhuaneesa nukku vaan kaks, ei ollu niin kuuma. Mut nyt se on liikaa jo kahrellekki. Kellarisa on kyl hyttysiä, tiiä sitte mistä ne sinne pääsee, mut se on piänempi paha se.