maanantai 16. syyskuuta 2013

Satuja.


...Mutta nytpä oli Sika Sippurahäntä syönyt vatsansa aivan täyteen. Nyt se oli lihava porsas. Se oli niin lihava, että sen vatsa oli kuin tynnyri ja sen kärsä oli kuin perunanuija. Kun se käveli, niin sen jalat sanoivat: "Pop, pop, pop." Se meni ovelle ja tarttui lukkoon ja aukaisi oven ja sanoi RÖH. 
Kun se sanoi RÖH, se sanoi sen niin kovalla äänellä, että Susi Hukkanen ja Karhu Mesikämmen pelästyivät ja lähtivät pakoon ja juoksivat, juoksivat, juoksivat toiselle puolelle maapalloa. Ja sinne ne jäivät.

Siinäpä teille mun lempisatuni kohokohta. Piänenä nautein ko Mamma karjasi RÖH sillai, että ikkunat helisi ja nyt saan karjua sitä omille mukuloilleni. Siittä seuraa aina innostunu hihitys. Martti Haavion Iloinen eläinkirja ihan paras satukirja!


Toinen suasikki kirjasta on Seitsemän pikku kiliä. On hauskaa möristä suren äänellä:

Pikku kiliset, 
vuohikultaiset, 
salpa poistakaa, 
ovi avatkaa, 
juoskaa suden luo, 
susi maitoa tuo.

Sammaa satua kuunneltiin piänenä vinyyliltä. Vinyyliltä äSsä on kans sitä kuunnellu mammalasa ja yhtä hyvin uppoo ko meikäläiseenki. ÄSsä on nyt niin satuiäsä, että pankaas vinkaten lissää hyviä satukirjoja.


Mutta Kukko Punaheltta, Kissa Kirnauskis ja Sika Sippurahäntä nauroivat niin, että Pöllö Pököpää sanoi veljellensä, "Onkos tuo nyt laitaa?"
Ja sitten Sika Sippurahäntä söi kahdeksan voileipää ja litran perunoita. Sen pituinen se.

12 kommenttia:

  1. Eipä ole yhtään tuttuja entuudestaan nämä sadut! Ihmettelen miksi ja pahoittelen aukkoa lapsuuden kirjallisuudessa. Kiitos kun esittelit!

    VastaaPoista
  2. Mun ihan lempparisatu muksuna oli Pupu Tupunan leikkimökki. Kai siinä oli semmosta sopivaa rintamamiestalohenkeä että ihanaa kuultavaa oli jo sillon muinoin. Yllätyin kyllä kun huomasin että uusiin PT-painoksiin on lisätty juttua vaikka ja kuinka! :O

    Sit Elsa Beskowin Tonttulan lapset oli semmonen mitä äiti mulle luki pienenä. Yhdellä sivulla oli niin kamala vuorenpeikko etten uskaltanu kattoa koko sivua. En mä sadun juonesta muista yhtään mitään, vain sen pelottavan peikon. Todettakoon, että aikuisen silmin näyttää lähinnä huvittavalta.. :)

    VastaaPoista
  3. Rudolf Koivun kuvittamat satuaarteet oli muksuna ihania. Lapsuuden suasikkeja, eikä vähiten kuvisa vilahtavien prinsessojen takia. Vaikka oli osa niistä kuvista tosi pelottaviaki.

    VastaaPoista
  4. Mun ikilemppareita on Tilli Mössönpoika ja Ninni ja Nestori kadottavat Simeonin. Onneksi molemmat on löytyneet kirppareilta jälkikäteen, kun alkuperäiset on johonkin hukkaantuneet. Tai no Tilliä ei meillä omana koskaan ollutkaan, mutta sitä lainattiin kirjastoautolta koko ajan uudestaan ja uudestaan.

    VastaaPoista
  5. Sadut on ihania, Peukaloliisa, Saapasjalkakissa, Lumikki, Punhilkka,
    Pieni merenneito, Vaahteramäen Eemeli, melukylän lapset, peppi jne.
    Satuja on vaikka kuinka paljon, jotkut aika jännittäviäkin, mutta äidin sylissä niitäkin on turvallista kuunnella, ja satujen avulla lapsi oppii kohtaamaan erilaisia asioita.
    Ihania lukuhetkiä:))

    VastaaPoista
  6. Samoja luettiin mullekin lapsena, kuin tuossa kosotäti kertoi. Tuo pikkukili satu on myös tuttu. Oli vanhassa koulun lukukirjassa. Oma lemppari oli Rudolf Koivun kuvittama satukirja, nimeä en muista, mutta oli sinikantinen. Hävinnyt jonnekin, vaiikka on kyllä varmasti tallessa :)Omat lapset tykkäsi Pupu Tupunoista ;)

    VastaaPoista
  7. Ihania tuttuja satuja :)

    VastaaPoista
  8. Se ei ole mun lapsuuden kirja, mutta V-V:lle sitä tuli luettua tosi ahkeraan;

    http://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/pikkumyyra-joka-tahtoi-tietaa-kuka-kehtasi-kakkia-kikkaran-suoraan-hanen-paahansa/

    VastaaPoista
  9. No edellisten ehdotusten lisäks ainakin vanhat kunnon Elsa Beskowit, etenkin ne, jotka on kirjoitettu lorumuotoon. Siis vaikka Pikku-Putte mustikkametsässä jne.. Niissä on niin ihana vanhanajan dunnelmakin :). Lapset oppii muutaman kerran jälkeen ne ulkoa :D. Ja osaa vieläkin, kun vaan vauhtiin pääsee..

    VastaaPoista
  10. Mesis18.9.13

    Ihania tuttuja satuja. Omalle lapselleni luin Pupu Tupunaa ihan kyllästymiseen asti =D

    VastaaPoista
  11. Semmoisia satuja jotka kannattaa ehdottomasti lapselle lukea ovat:

    Janoschin satukirjat esim. Suuri Panama kirja ja kaikki muutkin!

    Camilla Mickwitzin kaikki kirjat, varsinkin Emilia-kirjat ja Jason-kirjat

    Tiikeri Luukas

    Jörö-Jukka

    Elsa Beskovin kaikki kirjat

    Hanhiemon satuaarre

    Pekka Töpöhännät ja Nalle Karvatassut

    Richard Scarryn kirjat

    Mauri Kunnaksen kirjat

    Topeliuksen satukirjat

    Beatrix Potterin eläinsadut

    Ihmemaa Oz

    Kasper, Jesper ja Joonatan rosvot

    Peppi Pitkätossu


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos! Mahtava lista! Melkein kaikki on tuttuja omasta lapsuudesta, vähän unohtuneita tosin. Tartteepa ettiä noita kirjastosta, varsinki toi Nalle karvatassu rupes kiinnostammaan. :-)

      Poista