Tännään oli mun ja äSsän ensikosketukset siirtolapuutarhamökkeihin.
Miälesä kävi, että olis ihanaa jos ittelläki olis semmonen. Mut sit tajusin, että ehkä mulle riittää toi yks puutarha ja se vähä isompi mökki siälä puutarhan keskellä.
Mut kyl siälä vaan oli ihmisillä uskomattoman hianoja puutarhoja ja ihania mökkejä. Mää oon luullu niitä piänemmiks, nehän saattaa olla oikeenki tilavia.
Syätiin lättyjä ja äSsä sai kerranki leikkiä toisten lasten kans. Ei hullumpi päivä.
Alakulmasa näkkyy varpunen, ne oli kauheen kesyjä. |
Noi siirtolapuutarhat on tosi upeita paikkoja, äitini serkku perheineen on asunutkin jokusen vuoden tuollaisessa mökissä,kun eivät muuta asuntoa saaneet, joskus -60 luvulla.
VastaaPoistaOn siellä kaunista. Kuvia olen nähnyt, kuten nyt Sinultakin, mutta itse en ole koskaan käynyt siirtolapuutarha-alueella. Mieli kyllä tekisi.
VastaaPoistaVarpune? Luulin, et se on vähintään huuhkaja. Kauheen iso.
VastaaPoistaKosotäti, on mahtanu olla talvella kylmä!
VastaaPoistaTankki, se on se perspektiivi.
Noi mökithän on tosi kalliita ja kiven alla. Ehkä siksi sinne valikoituu ihmisiä, jotka ihan oikeasti haluavat panostaa puutarhaansa. Toisin kuin osa meistä, joille piha ja puutarha tulee talon kylkiäisenä... Taitaa olla myös siirtolapuutarhoissa paljon vanhempaa väkeä, joilla ei enää mukulat roiku lahkeessa kun jotain pitäs tehdä. Hienoja ja reheviä paikkoja ovat. Ehkä joskus munkin piha.
VastaaPoistaMikskä sää mua oikeen haukuit?? Varos likka sanojas. Tairat itte olla yks perspektiivi.
VastaaPoistaMää saatan kyl olla perspektiivi. Mun pääki näyttää piäneltä.
VastaaPoista