perjantai 21. joulukuuta 2012

Pukkipulma.


Mites mää oikeen hoitaisin sen pukkijutun? Ko äSsä on kumminki jo sen ikänen, että sille kuuluu uskotella että on semmonenki ihme ko joulupukki. Viime vuanna tontut toi lahjat kuusen alle sillä aikaa ko oltiin saunasa, mut tänä vuanna se pukki tullee oikeen henkilökohtasesti.


Ongelma on siinä, että tarttis vettää jottain lookista linjaa asiasa. Mää olin suunnitellu, että selitän sille pukin antavan pari pakettia, mut ne mahrolliset muut paketit on ihan niiltä ketkä ne oikeesti antaaki. Niin ko että kunnia niille joille se kuuluuki. Mut sit sain niin kauheeta vastustusta, kuulemma ihan hullu irea. Niinko että tottakai se pukki itte antaa ne kaikki lahjat ja on ilmeisesti viälä valmistanukki ne.


Mää en muista sitä aikaa ko oon uskonu pukkiin. Kai mää joskus oon siihen uskonu. Ainaki kerran oon suastunu tulemaan pois puusohvan alta vasta sitte, ko pukki oli lähteny. En mää varmaan naapuria olis sillai pelänny. Mulle se oli vaan hauska leikki ko tiirattiin Kääkän kans ikkunasta, että tulleeks se pukki jo niillä poroillans. Kääkkä tais olla tosisans. Oon varmaan ollu piänestä asti sen verran miätiskeleväinen, että oon päätelly pukin olevan puppua.


Asiaa sotkee seki, että suurimmasa osasa kirjoista se pukki lentää taivaalla ja änkee huusholleihin savupiipusta (hulluja ne ulkomaalaiset). Lainattiin kirjastosta kasa joulukirjoja, halusin että äSsä pääsee perille tästä pukkijutusta. Millais selität senki, että pukki muka yksin kerkee käymään joka talosa? No, noin piäni ei tiätysti hahmota kuin paljo niitä taloja oikeen on, mut varmaan jo ens vuanna se alkaa miättiä asiaa. Mut yks asia on ainaki varma: Meille ei mittään coca cola -pukkia tuu!


Kai mun tarttee vaan seurata sivusta mitä muut sille selittää ja myätäillä siinä sitte. Oon täsä parina iltana tonttuillu lahjoja paketeihin. Ei mittään kallista, eikä muutenkaan montaa pakettia. Paitsi äSsälle, sille on niin helppoo antaa kaikkee piäntä ja halpaa (se toivo "kissalahjoja"), että niitä on jokunen kertyny. Toisin ko Miähelle. Mitä sitä antaa ihmiselle, joka ei välitä vaatteista, ei syä herkkuja, ei lue kirjoja ja leffatki se imuttaa itte netistä?


Kuvat Raymond Briggsin kirjasta Joulupukki.

10 kommenttia:

  1. Minusta joulupukki "satu" on varsin ihana. :) Silläkin uhalla että se murentuu, niin omille lapsille kertoisin joulupukista.
    Mut joo ei se lennä poroilla ja tule savupiipusta.

    VastaaPoista
  2. Oi, oi, mää niin kaipaan menneitä vuosia, kun sai katsella V-V:n iloa paketteja avatessa. Nyt se nukkuu puoleenpäivään ja sitten se kysyy, että paljonko mää olen nostanut sille automaatilta käteistä :D Jos sää keksit ratkaisun tähän "miten ostaa lahja miehelle, jota ei kiinnosta vaatteet, kirjat, leffat tai suklaarasiat" niin muista jakaa vinkki meille muille :D

    VastaaPoista
  3. Mie oon sitä mieltä, että.. pukki tuo osan lahjoja ja osan antaa kummit ja mummit, näin meillä aina toimittiin ja hyvin meni.
    Ja ei todellakaan mei kotimainen joulupukki tule savupiipusta..
    Oikein iloista aattoa,ja pukin odotusta.

    VastaaPoista
  4. huippu tuo sarjis :D sama tekijä vissii ku lumiukon, se lentävä...

    VastaaPoista
  5. Tuskin mitään pysyvää vahinkoa saat aikaiseksi pukkeilemalla tai pukkeilematta. Ku ei itekään muista niin tuskin lapsetkaan, että mitä tapahtuu sillon kun on tosi pieni. Kunhan ei oo traumaattista.

    Ootappa vaan kun lapsi menee päiväkotiin. Kaveri juuri kertoi miten meni jauhot suuhun kun laps tuli sanoon, että nyt mä tiiän miks joulua vietetään, se on jeesuksen syntymäpäivä. Mutta paljonko se täyttää? Ai se on kuollu! Miks kuolleen synttäreitä vietetään!? Ei taida tulla kakkua. Ja mitenkäs se joulupukki liittyy tähän juttuun? Eli näitä odotellessa...

    VastaaPoista
  6. Anonyymi21.12.12

    Nuorimmaiseni ollessa kolmevuotias, joulupukkina oli 20 vuotta vanhempi isoveli. Luulin, ettei huomaisi mitään. Meni muutama päivä joulusta, kun tyttö tuumi, että pukilla oli Peetun silmät. Silti usko joulupukkiin ei hävinnyt. Eskarivuonna yritin kertoa, että joulupukkia ei oikeasti ole, mutta eipä likka uskonut. Ekalauokalla taisi usko mennä, mutta silti joulupukki oli tärkeä traditio.
    Ajattelin, että pukin käynneistä voisi luopua, kun ikä on kaksinumeroinen, mutta ei onnistunut. Yksi pukiton vuosi oli ja silloin oli kuulemma joulu pilalla. Nyt minulla on jo lapsenlapsi, jonka varjolla kohta parikymppinen saa nauttia pukin vierailuista.
    Taitaa olla tärkeintä se tuttu ja turvallinen tapa, joka jatkuu.
    Ei pukista tule traumoja kuten ei minullekaan ole tullut pukittomasta lapsuudesta.
    Tulipa taas novelli!

    VastaaPoista
  7. Uskottele ihan rauhassa vaan, että pukki on olemassa ja tuo lahjoja, sillä siinä vaiheessa, kun lapsi saa selville, että pukkihomma olikin satua, hän ylpeänä kääntää asian niin, että "minä olen jo niin iso, että en enää usko joulupukkiin", eikä huomaa kiukutella siitä, että häntä on jujutettu :)

    VastaaPoista
  8. Juu, kyl sille on jo paljon pukista puhuttu ja selkeesti se siihen uskoo. Hyvä niin, sillai mukulan pittääki. Se vaan se mun ongelma on, että mitä kaikkee kerron, tapoja kun on niin monia... :-)

    VastaaPoista
  9. ♥Mukavaa joulun aikaa!♥

    VastaaPoista
  10. Anonyymi22.12.12

    Monestihan "asiantuntijat" neuvovat vastaamaan hankalissa asioissa, kuolema, mistä lapset tulevat, vain siihen, mitä he kysyvät ja ikäkauden mukaisesti.
    Vastaa, jos kysytään. Kysyvät pohdintojensa jälkeen lisää, jos tulee uutta kysyttävää.


    Hyvää joulua!
    Ilona

    VastaaPoista