maanantai 13. kesäkuuta 2011

Kaikkee kans taas.


Helteet sai mut nujerrettua. Tai sitte alkuhuuma tänne kirjottamisesa alkaa jo laantua. Ei, kyl ne oli ne helteet. Torstaina sain jonkunmoisen aurinkonpistoksenki. Olin lährösä mukulan kans Loimaalle ja aattelin kastella hualella kaikki kukkaset sun muut. Piti äkkiä vaan kastella, lakki oli jo pakattuna kassiin. Juu no, milläs niitä äkkiä kastelet ko niitä on purkkeja ja ruukkuja ja ämpäreitä ympäri tonttia. Pirun paha olo tuli koko loppu päiväks. Mut ei se haitannu, mukavaa oli silti. Loimaalla ei ollu sillai hyttysiä ko meillä kotona. Ai että oli mukavaa istuskella keinusa iltamyähällä, ihan rauhasa.


 

Käytiin taas kattia kattomasa. Oli se kasvanu. Ei kuulemma ennää emo hoivaa, tassilta se maironki jua. Mut kai se silti on parempi orottaa että se on sen suasitellun 12 viikkoo vanha ennen ko me se haetaan. Meillä on vähä vaikeuksia sen nimen kans. Miäs asetti ehroks kissan hankkimiselle sen, että sille sit täytyy antaa nimeks Tuppe. Se ko sannoo kaikkia kissoja ja koiriaki tuppeks. Mut mun miälestä Tuppe ei oikeen sovi tytölle. Mut on kai se sitte annettava peräks.


Loimaalta löytyy aina kaikkee kivvaa kirppiksiltä. Ja halvemmalla ko Tampereelta. Kauhee himo oli taas päästä käymään niillä kolmella kirppiksellä jotka siälä on. Löytyhän siältä si kaikenlaista. Tosa yllä olevasa kuvasa on jottain. Ensimmäisestä löysin ton emalipytyn, leivosottimen(?), palan vihreetä kankasta, jonkun nappikauppiaan esittelynappeja pahveisa, jottain Finlaysonin kangasta vuadelta 1978 josta on tehty ilmeisesti keinutualin matto ja sitä sammaa kankasta josta jo tein mukulalle pussilakanan, saapahan sit lakanan sammaa kuasia. Tokalta kirppikseltä löyty heti ovensuusta ilmasten tavaroitten röykkiöstä toi punanen sydänkangas ja semmonen keltanen käsilaukku jonka yritän tuunata joskus. Noi sormettomat tikkurit makso vaan 2,5 euroo ja pussilakana joka on muitten alla ei kans ollu montaa euroo. Viimiseltä kirppikseltä en ostanu muuta ko ton englantilaisen teepannun, hintalapusa luki että se olis 60-luvulta. Kattelin netistä saman mallista mut eri kuviolla, oli vuadelta 1971. Jottain käsinmaalatusta siälä lukkee pohjasa.

Pannu on ton muijan suunnittelema.

Vintisä olis kaikee mitä tarttis tuunata. Jos tää satteinen keli jatkuu, ni saatan saara jottain aikaseks. Onneks ne ei oo mittään kiireellisiä juttuja. Hassua, millai välillä sormet syyhyy ko tarttis päästä ompelemmaan, ja välillä ko olis aikaa ni sit ei kumminka huvita. Onkohan se jostain hormooneista kii, vai jostain ulkosesta vaikutuksesta? Tiärä sitä sit.

Kamalan näkösiä rytkyjä. Toi kylpytakki on miästen, aattelin kaventaa sen ittelleni sopivaks. Toi hame oli kans niitten ilmasien joukosa, siittä ko ottaa vähä selästä sisälle ni siittä tullee ihan käyttökelponen, sitä vois muutenki  tuunata jotenki. 
Nää ei oo tämänkertasia löytöjä, mut ko oli liian lyhyet hihat ni lyhensin niitä viälä lissää.

Mukula oli koko illan ihan itkunen, aattelin että sillä on vatta sekasin. Se sit taiski olla vaan väsyny, vaikkei se siltä näyttänykkä. Siltä on ny jäämäsä päikkärit pois päiväohjelmasta, harmi. Kai se sotki vähä sen nukkumisrytmiä. Se nukahti mun sylliin puali kahreksalta. Kai munki tarttis mennä jo nukkumaan sen kans. Vähä luulen ettei oo orotettavisa helppo yä...

Lisäys aamulla: Turhaan pelkäsin. Mukula nukku 13,5 tuntia sikeesti. Eikä ees vaippa vuatanu vaikka päälle oliki jääny tavallinen päivävaippa. Tää on ihme!

2 kommenttia:

  1. Kattos tota pannumuijan takana olevaa tassia. Mammalla oli joku tommonen. Ajattelin piänenä, että ne keltaset ja vihreet kuviot on haitarinpualikkaita.

    VastaaPoista
  2. Se mamman tassi on äitillä olohuaneesa kukkapurkin alla. Meinasin ottaa sen siältä mut unohrin. Muistuttaa kyl tota ton muijan takana olevaa, mut siinä vaan tosiaan on oikeesti haitareita.

    VastaaPoista