Oonko nyt ihan pöljä ko ostin vitosella rikkinäistä tavaraa? Mut ko mää oon halunnu kannellisen toopin, semmonen on jotenki mukavampi jääkaapisa. Ja on se sentään Kilta maitokannu, vaikka siinä kolhu onki. Joku on hianosti naamioinu kolhun värittämällä sen vihreeks.
Rairalliset verhotki ostin. Ne pääsi heti pukuhuaneeseen haisemaan pesuaineelta (yäk). Kotona päästin pari ärräpäätä ko huamasin että neki oli rikki, löysin reijän. Niin niitä kirppiksellä tutkein mut jäi huamaamati. Mut kai se on sitä elämän jälkee josta oon aina sanonu tykkääväni.
 |
| Kauheen vaikee kuvattava... |
Soikeen muavisen valokuvakehyksenki ostin. Mallikuva oli niin pirtee, että meinasin panna sen hyllyyn, mut kyl siihen sit kuitenki mukulat pääty. Kuva on äSsän kerhokuva johon Koo pääsi mukkaan. Vähän harmittaa, että en laittanu mukuloille retroo päälle, mut aattelin myähemmin olevan kiva ko vaatetus kuvastaa tätä aikaa.
Leikkimökkiin ostin kahvelilaatikon. Se on samanlainen ko meillä oli piänenä leikkimökisä. Siittä vaan puuttuu pikkulusikat.