Olkalaukku.

Kuis nyt sattuki, että on jääny esittelemäti Koon käsilaukku. Sillä oli viime kuusa synttärit ja ompelin sille olkalaukun. Aikalailla saman ikäsenä äSsä sai kans oman laukkuns ja ekan kukkarons.

Monta vuatta sitten ompelin äSsälle laukun, paljo se on sitä käyttäny. Nyt Koo sai oman samalla mallilla.

Jottain kolikoitaki oon sit lykänny Koolle kukkaroon. ÄSsä jo ymmärtää, että niillä ei leikitä, mutta Koo levittää rahat ympäri huushollia. Mut mitäs oon antanu sen leikkiä jollain ulkomaan kolikoilla. Kai se kohta eron oppii. Onhan se jo iso tyttö, 4-vuatias ja sillä on käsilaukkuki niinku aikuisilla.

Töissä.

Kai se on tullu tääläki jo ilmi, että mää oon sillai pikkasen palannu tyäelämään. Ei nyt ihan kokoaikasesti, mut sillai kumminki, ettei kerkee ennää niin konneellaka istua. On täsä nyt totuttelemista. Melkeimpä joka päivä tarttee muistaa vettää silmiin ripsiväriä ja pestä kainalot. Ihan kiva ko nyt muistaa helpommin pestä ne hampaat aamullaki. Nyt ko näkkee nykyään niitä ihmisiä. 

Ihan ongelmitta tää elämänmuutos ei oo lähteny käyntiin. Koo välillä vähä temppuilee, kai se osottaa miältäns ko äiti on ollu niin paljo iltoja töisä. Yks ilta ko menin nukkumaan, sänky oli täynä ranskanperunoita ja yäpöyrän laatikosta oli kortsut leikelty saksilla palasiks. Jälkimmäinen on tiätysti aika tehokas keino saara äiti taas jäämään kotio. Seuraavana aamuna Koo oli kerenny nousemaan ennen mua ja sutannu vessan sinisellä hammastahnalla. Tälläi jälkikätteen se taiteilu naurattaa, mut ei kauheesti sillon heti huvittanu.

Töisä oon viihtyny kauheen hyvin. Istuin kahvimukini kans tauolla ja kattelin oikein kunnolla ympärilleni. Tuli semmonen olo, että sinne mää kuulunki. Kai mulla on joku hormoonihäiriö ko oon nyt kaikkeen niin tyytyväinen; on ihana miäs, kivat lapset, mun näkönen huusholli ja kauheen mukava tyäpaikkaki. Asiakkaat on niin mukavia. Yks mut jo tossa joskus Rynttyliisaks tunnistiki, terveisiä vaan, tuu taas morjestaan. En nyt sano täälä julkisesti, että misä oon töisä, mut jos te lukijat näette jonkun tiskin takana semmosen vanhoihin rynttyihin pukeutuvan rillipään, niin sanokaa reippaasti moi.

Lahjoja.

Kylläpä pukki muisti mahtavilla lahjoilla. Tai no, kunnia niille joille kunnia kuuluu; ihanille kavereille.

Piänestä paketista paljastu mun kauan himoitsemani kissalasinalunen, sammaa sarjaa ko mun lempparitarjottimeni. Sille täytyy keksiä joku arvoisensa paikka, nyt se on mun emalihyllysä vähän piilosa kaiken kirjavuuden keskellä.

Isommasta paketista paljastu verhon verran vihreetä pupukangasta ja perhostaulu. Koolla on saman kokonen verho punasta pupua sänkyns viäresä, joten arvasinki, että äSsä vaatii vihreet puput verhoksens.

Taulun kiikutin oitis vessaan. Eiks sovikki sinne täyrellisesti? Viäresä roikkuu muuten toinenki lahja, äSsä oli koonnu ja värjänny mulle mummolasa helmet.

Mitäs te saitte? Tuliko pukki pussit täynnä vai oliko antanu naapurille?

Ennaltaehkäisyä.

Ompelukurssi on taas tältä vuarelta alkanu ja ekalla kerralla päällystin uurestaan mukuloitten istuinkorokkeet. Se oli sellasta ennaltaehkäisevää touhua ja hyvin on toiminukki.

Korokkeet oli alunperin eri väriset. Toinen oli punanen ja toinen vihree. Kummasti aina molemmat halus välttämättä istua sillä vihreellä, joten jos halusin kuunnella tappelua niin ei tarvinnu ko lähtee autoilemmaan.

Nyt ei oo ennää korokkeista tapeltu. Tosin se tappelu saaraan aikaan takapenkillä kaikesta muustaki, joten ennaltaehkäsynä toimis parhaiten yhren lapsen kans autoileminen. Se ei vaan oo aina mahrollista, harmi kyl.

Miksi ette käyttäisi Talous-Energaa?

Taas sitte mainoksen uhrina hoksasin maitojauheen kätevyyden. Talous-Energaa en sattuneesta syystä löytäny (mainos oli 60-luvun lehresä), mut kaapisa sattu olemaan kuitenki vastaavaa tuatetta. Siittä tuli mukuloille mansikkapirtelöö.

ÄSsä ei yleensä tykkää pirtelöistä, nyt se halus lissääki. Ei pirtelö sillon kelvannu ko tein täysin samanlaista käyttäen maitoo.

Mainoksesa oli myäs lättyohje ilman munia. Tarttee pistää miäleen siltä varalta jos munat loppuu kellarista. Eläköön Talous-Energa! (Huom. Vain 33 penniä litra!)

Mökin maalit ja muut.

On siittä nyt jo jonkun aikaa ko sain leikkimökin sisältä maalattua. Värit on vähä vaaleemmat ko mitä alunperin suunnittelin, mut ehkä parempi näin. Ompahan valosampi koppi.

ÄSsä ko on aamupäivät esikoulusa, ja Koo pari aamupäivää viikosa päiväkorisa, ni iltapäivisin ollaan viätetty paljo aikaa leikkimökisä. Laitan kännykästä sadun, äSsä kuuntelee sitä yläpetillä ja Koo järjestää kolinalla teekutsuja lattialle. Mää otan vartin päikkärit puusohvalla. Aika mukavaa.

Katosa on Livalin retrolamppu.
Tai no, lamppu on pattereilla toimiva komerovalo.

Seinänraoista paistaa viälä päivä sisälle. Se korjaantuu sit ko miäs lyä ulkolaurotukseen rimat. Ja nurkkalautoja sun muuta olis kans kiva jossain vaiheesa saara. Miäs miätti kans, että jos tekis uuret, nätimmät tikapuut. Siks jätin ne maalaamati.

Ihan hyvä siittä tuli. Kiitos pappalle, appiukolle ja Mimmille maaleista!

Ai niin. Ja tuparitki pirettiin. Suuresta osanottajamäärästä johtuen juhlittiin ulkona.

Lapsettaa.

Jotkut lastenohjelmat on semmosia, että ihan puistattaa. Toisia taas vois kattoo vaikka sata kertaa putkeen ja silti haluaa lissää. Täsä yks, jota oon jo kattonukki sen sata kertaa ja silti vaan naurattaa.

Videoreportaasi.

Lährettiin tännään mukuloitten kans poimimaan varelmia. Pirettiin piknikki vinon kiven päällä, ihailtiin liiteleviä korppeja ja rämmittiin pusikoisa. Koska löyty vähä mustikkaaki, ni saaliista tuli monta purkillista kuningatarhilloo. Täsä tunnelmia vireomuarosa:

Roistoäiti?

On tullu miäleen, että oonko ihan roisto kun ryävään meijän mukuloilta mahdollisuuren nostalgisointiin aikuisena? Se on kumminki aika yleistä hihkaista, että "oiii, mullaki oli tommonen piänenä" tai "meilläki oli tommonen kotona". Meijän mukuloilla ei tähän mennesä oo ollu muatileluja. Ruaka syärään ja juaraan 40 vuatta vanhoista astioista joita tuskin aikuisena porukalla lapsuutta muistellesa muut tunnistaa. Vaatteet on peruskauraa kirppikseltä tai sitten mun ompelemia. Huusholli on pelkkää 60- ja 70-luvun tavaraa täynnä.

Mukulat mennee ens kuusa päiväkottiin, äSsällä alkaa esikoulu. Siältä taatusti tullee vaikutteita ja voin varautua vingahduksiin "mutko kavereillaki on". Ehkä se on hyvä, ompahan sitte vanhempana jottain yhteistä muisteltavvaa niitten kavereitten kans.

Nyt kun tuli tää herätys tähän asiaan, niin oon yrittäny tarjota mukuloille semmosia "normaaleitakin" juttuja. Vein ne H&Mlle ja ne sai itte valkata ittellens lippalakit ja kesähammeet. ÄSsä sai synntärilahjaks jottain Disneyn prinsessaroinaa. Telkkarin antennipiuhojen korjaus on tyän alla, pääsevät näkemään muutaki ko kirjaston DVD-hyllyn tarjontaa. Jos eivät sit olis täysin tynnyrisä kasvaneita.

On niillä emaliset muumimukitki...

Itte muistan lapsuurestani Coca-cola -jojon ja kapteeninlakin (olikohan se lakki joku meijän koulun oma villitys?), noin muutaman mainitakseni. Kaikkee ei saatu, mut muistelen olleeni kuitenki tyytyväinen. Isä oli paketoinu lahjan sanomalehteen ja väitti siinä olevan silakoita, sillai sain ekan barbini. Muistoja, muistoja, niitä meijänki mukuloille. Mites teitillä, oliko vanhemmat ihan roistoja vai saitteko tarpeeks muistoja?

Retroautoja.

Täälä Kangasalla järjestettiin jälleen Arjen klassikot -tapahtuma Mobiliassa. Viime vuanna olin liikkeellä yksin, nyt otin mukulat mukkaan. Tapasin taas Romu-Annen, niin ko viime vuannaki, alkaa olla jo perinne. Anne oli liikkeellä omalla 70-luvun autollans ja mää itkin autokuumeesani. Niin monta ihanaa retrobiiliä oli taas kualattavana.

Ja mikäs oli mun suasikkini? No tämä piäni lava-auto, söpö sininen Austin:

ÄSsä pääsi polkuautoilemaan Mobilian liikennepuistoon. Koo katteli suu mutrusa kiukutellen ko ei päässy polkemaan. Liikennepuistosa ko on 4 vuaden ikäraja. No, ens vuanna sit.

Miälikuvitusta, osa 2.

Kaks ja puali vuatta sitten, sillon ko äSsä oli sen ikänen ko Koo on nyt, meillä nähtiin aikamoisia kissaleikkejä. Kirjotin niistä täälä. Nyt Koo jatkaa perinnettä ja kissat seikkailee millon misäki. Koskaan ei voi tiätää, että mistä ne kissat millonki löytyy ja varsinkaan sitä mitä ne tekkee.

Kissoilla on nälkä.

Hiiri syä kissoja.

Kissat kiipeilee.

Kissat lentää lentokonneella.

Kissat meni viidakkoon kattomaan possua.

Kissat kiipes vuarelle.

Kissat ui.

Kissa ei pääse pois.

Kissat meinaa purota.

Kissat sillalla.