Vaatteita.

ÄSsä kuvas taas sata onnistunutta otosta mun hammeestani. Yks iäkkäämpi sukulainen  lykkäs sen kaapistans. Sattu olemaan verhrot sammaa kuasia.

Vaapukalta ostin joskus kesällä vihreen hammeen, kivan kevyt ja vilposa.

Kahren euron krimpleneliivi piti kuvata romanttisesti viljapellosa. Pääryin sit kuitenki vähemmän romanttisesti pakenemmaan hirvikärpäsiä.

Aivosolulta sain kankaitten mukana trikoohammeen. Ompelin saumat uusiks kun olivat niin hapertuneet. (Meillä on muuten vessaremontti. Onneks on toinenki vessa.)

Eiks sovi kivasti mun "villa"takkini kans? Aikas mukava hame, sopivan mittanen talveen ja väri käy koko vuaden. Kiitos kauheesti Aivosolu!

Ennaltaehkäisyä.

Ompelukurssi on taas tältä vuarelta alkanu ja ekalla kerralla päällystin uurestaan mukuloitten istuinkorokkeet. Se oli sellasta ennaltaehkäisevää touhua ja hyvin on toiminukki.

Korokkeet oli alunperin eri väriset. Toinen oli punanen ja toinen vihree. Kummasti aina molemmat halus välttämättä istua sillä vihreellä, joten jos halusin kuunnella tappelua niin ei tarvinnu ko lähtee autoilemmaan.

Nyt ei oo ennää korokkeista tapeltu. Tosin se tappelu saaraan aikaan takapenkillä kaikesta muustaki, joten ennaltaehkäsynä toimis parhaiten yhren lapsen kans autoileminen. Se ei vaan oo aina mahrollista, harmi kyl.

Totuuksia miehen suusta.

Otinpa Susannan työhuoneelta haasteen. Ideana on se, että pualiso vastaa bloggaajaa koskeviin kysymyksiin. Istutin miähen nojatualiin ja yritin kysellä totuuksia. Kuvituksena on kesäkukkia pihalta.

1. Missä Rynttyliisa on syntynyt?
Pitääks tässä valehdella vai...?  Somerolla, heh heh.

2. Jos Rynttis katsoo telkkaria, sieltä todennäköisesti tulee...
Muruja sohvan alle.

3. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
Jostaki draamakomedioista kai. Tai farssikomedioista.

4. Minkälaista musiikkia Rynttis kuuntelee?
Amorphista.

5. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
Pärnaiskastikkeen

6. Mikä on hänen inhokkiruokansa?
Perunat.

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
Kehverin siemeniä. Taikka piapoo.

8. Jos menette ulos illalliselle, mitä Rynttis tilaa?
Lehmiä tai kaniineja.

9. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
En mä osaa leipoo. Kai sit se olis rynttiksen leipoma.

10. Mikä on Rynttyliisan kengännumero?
Kröhöm und draizikt.

11. Jos Rynttis keräilisi jotakin, se luultavasti olisi...
Peltipurkkeja.

12. Kuka on hänen paras ystävänsä?
Jaa-a, en saakeli ossaa sannoo. Se joku Mimmi sit varmaan.

13. Asia, jota usein teet, josta Rynttis ei pidä?
Poltan tupakkia.

14. Minkä parissa Rynttis mielellään viettää useita tunteja?
Internetin.

15. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
Hakkeroida internettiä.

16. Mikä on oudointa josta Rynttis tykkää?
Jottain noita mummomekkoja mää pidän vähä outona välillä.

17. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
Hmm. Perkele ko ei munuaisiaka oo ko kaks.

18. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
Jos joku internetissä on väärässä.

19. Entä piristymään?
Retrokirppariroina.

No niinpä juu. Mitäs tähän ennää lissäämään. Muuta ko sen, että ottakoon haasteen ittellens ken tahtoo.

Lipasto.

Sillä aikaa ko oli sitä remonttia, ni löysin kirppikseltä piänen, siävän lipaston. Siinä se sit loju olohuaneesa kaikkien tiällä koko kesän, mut nyt se on päässy paikallens. Joskus tullee tehtyä niitä hyviäki heräteostoja.

Kirppikseltä.

Ihana kangaskassi tukevaa kangasta. ÄSsä ihastu siihen, joten olkoon vaikka eskarikassi. 

Varmaan puali vuatta on jo ehtiny roikkumaan vintin rapusa tommonen sydänmobile, kauheen kiva. 

Kirjava tapetti on haasteellinen verhojen suhteen. Sopiskos nää sinapinkeltaset?

Euron nahkalaukku josta on mahrotonta löytää yhtään mittään. Mut hyvä laukku silti.

Mää en tiiä mitä nää on ja mitä näillä tekis. Noin desin vetoisia matalia, piäniä kulhoja. No, ostin ko melkein ilmaseks sai.

Ootteko koskaan nähny Marimekon Bo boota ruskee-keltasessa värissä? Annoin tän tyynyliinan siskon pojalle.

Sivuverhot.

UFFin kahren euron päivältä löysin keittiöön verhot. Aina ennen siinä isosa ikkunasa on ollu vaan kappa ylhäällä, kyl nyt näyttää ourolta ko on sivuverhot. Mut kai siihen äkkiä silmä tottuu.

Rajasin kuvasta lattian romut pois, ossaatte sitte keskittyä paremmin noihin verhoihin.

Kuvan ottamisen jälkeen vaihroin "ruukun" amppelisa kituvaan flamingonkukkaan. Ikkunan yläreuna näytti aneemiselta kapanpuutteesa, punahilkkapannu piristi näkymää huamattavasti.

Telkkari.

Viime vuaden kesäkuusa miäs vaihto katolta antennin. Meillä ko lähetys katkes kuukausi tai pari muuton jälkeen, ni se aatteli antennin olevan huano. No, kattottiin yhret uutiset ja sit pimeni taas. Vika oliki johroisa. Nyt ko ollaan tota remppaa tehty ni miäs vaihto antenninjohrot seinän sisältä siinä samalla.

Viime viikon maanantaista asti meillä on voitu kattella telkkarin tarjontaa. Viiren ja pualen vuaren aikana on ilmestyny kauhee määrä uusia kanavia, niillä on ihan outoja nimiä ja niillä näytetään outoja ohjelmia. Täsä vajaan parin viikon aikana oon kattonu kaks elokuvvaa ja kahret uutiset, totuttelemista on tajuta, että siältä voi jottain kattella. Viime perjantaina missasin Poirotin vaikka sen takia oon ussein matkustanu mammalaan. Tännään laitoin kännykkään muistutuksen.

Miäs katto uutisten päälle oikeen urheiluruudunki.

Vois sannoo, että meillä on retrotelkkari. Siinä on paksu kuvaputki ja kanava tarttee nousta vaihtamaan ko ei oo kaukosäädintä. Tallennettua siihen ei saa mittään ja siihen asiaan oon tyytyväinen. Muistan miten Hervannasa asuesa boksi täytty kaikesta "miälenkiintosesta" joita ei mitenkään kerenny kattomaan, muttei niitä kuitenka raskinnu poistaa. Rumahan se meijän töllö on ko mikäki, tarskos ettiä vanha telkkari johon sisälle laittais tauluTV:n?

Jos telkkarin sisälle voi laittaa kaloja, niin miks ei toisen telkkarinki? Olisko pikkasen hiano?
Kuva täältä.

Väinö Linna.

Meillä on julkkiksen kaapit. Ne on purettu Väinö Linnan entisestä asunnosta ja koottu meijän keskikerroksen makuuhuaneeseen.

Oikeesa reunasa pilkottaa meijän kaapin ovi vuanna 1973.
(kuva täältä)

Tai no oikeemmin Linnan vanhoja on ovet ja osa hyllylevyistä. Loput osat miäs nikkaroi itte ja kaapistolle tuli hintaa loppujen lopuks semmonen seittemänkymppiä.

Appiukon kätköistä tarttis viälä kysellä jottain klipsuja tai magneetteja joilla ovet pysyis kiinni, ne tykkää olla vähä raollans.

Nyt on jokaisella siististi oma kaappi, mulla viälä lisäks tankokaappiki. Jokunen ovi jäi orottammaan keittiöremppaa. Yläkaapeisa säilytettään mukuloitten isommat vaatteet ja talvi/kesäkamppeet. Täyrellistä!

Ussen ko noita ovia kattelen, ni miätin mitä se Väinö on mahtanu tonki oven takana säilytellä. Onks se roikottanu kravattejans siinä misä mulla nyt roikkuu rintsikat? Oi tätä historian siipien havinaa!

Mustaa.

Kävin eilen viämäsä tavaraa Lähetystorille ja tein pari ostosta samalla. Löysin kaks mustaa hametta, kaks euroo kappale. Olivat täysin sopivat ko sovitin, kyl kävi tuuri. Toisesa on nätit napit vyätäröllä ja toinen on muuten vaan täyrellinen. Hip hei!

Miksi ette käyttäisi Talous-Energaa?

Taas sitte mainoksen uhrina hoksasin maitojauheen kätevyyden. Talous-Energaa en sattuneesta syystä löytäny (mainos oli 60-luvun lehresä), mut kaapisa sattu olemaan kuitenki vastaavaa tuatetta. Siittä tuli mukuloille mansikkapirtelöö.

ÄSsä ei yleensä tykkää pirtelöistä, nyt se halus lissääki. Ei pirtelö sillon kelvannu ko tein täysin samanlaista käyttäen maitoo.

Mainoksesa oli myäs lättyohje ilman munia. Tarttee pistää miäleen siltä varalta jos munat loppuu kellarista. Eläköön Talous-Energa! (Huom. Vain 33 penniä litra!)