Kevät.

Meillä onki oikee sammakkolampi. Laskin parhaimmillaan 17 sammakkoo. On ne hauskoja kurnuttajia.

Kevät on kyl mahtavaa aikaa. Kaikenlaisia luantoilmiöitä sitä näkkee omalla pihalla päivittäin.

Ja kuulee kans. On aika hiano kokemus istua hämäräsä mettäsä ja kuunnella taivaanvuohta, siinä sitä on erikoinen ääni linnulla. Hyvvää kevättä kaikille, menkää ulos!

Videoreportaasi.

Lährettiin tännään mukuloitten kans poimimaan varelmia. Pirettiin piknikki vinon kiven päällä, ihailtiin liiteleviä korppeja ja rämmittiin pusikoisa. Koska löyty vähä mustikkaaki, ni saaliista tuli monta purkillista kuningatarhilloo. Täsä tunnelmia vireomuarosa:

Kotikylällä.

Juhannusaattona lährettiin poikkeuksellisesti kaupunkiin, mut pakkohan sitä oli sitte myähemmin Loimaalle lähtee, muuten ei tunnu juhannukselta jos ei pääse pappan rantasaunaan.

Meininki lapsuuden kulmilla vaikuttaa vähä enemmän yhteisölliseltä ko sillon muinoin. Ainakaan mun muistini mukkaan kotikylällä ei sillon ollu kyläläisillä ommaa lehtee, monitoimitillaa zumbatunteinens, perinnepiirejä ja tiäs mitä kissanristiäisiä. Eikä tuatu kyläläisten iloks lampaita keskelle kyllää. Hianoo ko porukkahenkee piisaa!

I ♥ Kojonkulma

Matkaopas.

Täsä näätte Myllylähteen. Nuari oppaamme Häntä-heikki orotti meittiä rannalla.

Heikki kiärrätti meittiä lähteen ympäristösä, täsä mittapato.

Myllytuvalla voi pittää vaikka isot juhlatki. Nyt ei ollu juhlia, joten jono vessaan oli lyhyt.

Lopulta mentiin turvekammille paistamaan makkaraa. Heikki oli vähä kahren vaiheilla, että kehtaaks se tulla.

Onneks sit lopulta päätti tulla. Maha täynnä makkaraa Heikki sammu Pappan lämpimään sylliin. On se aika lutunen.

Tatinriesa.

Tatinriesa on siänikasvustoo joka loisii herkkutatilla. Sen huamaa valkosista hommeen näkösistä länteistä tatisa. Ittesäns se ei oo myrkyllistä, mut sen takia siäneen tullee bakteereja joista saa vähintään mahans sekasin. Haistamalla tatin jalkaa voi päätellä, että kannattaaks siäntä ees yrittää syärä, jos meinaan haisee pahalta ni viskaa pois.

Jalka on kasvanu epämuatoseks ja lakki näivettynneen piäni. Klassinen tapaus.

Mikä herkku tääki olis ilman riasaa...

Riasa on muuttanu noi ihan kummituksiks.

Olisin saanu tännään kerättyä herkkutatteja käytännösa suaraan meijän pihalta noin ämpärillisen verran, mut ko on sitä tatinriasaa. Sain sentään paistinpannullisen herkkutatin ja voitatin sekotusta ja hyvväähän se oli. Nyt sit jännään, että tulleeko ruakamyrkytys.

Voita, kermaa, sualaa, sipuli ja tatteja, mitäs sitä muuta tarttis?

Siänestys olis kauheen kivvaa, jos vaan ei olis tommosia riasoja. Ja sit on se yks riasa joka iskee ihmiseenki. Tai olis ees yks, noita sai taas nyppiä kymmeniä nutturasta:

Onks teillä ollu näitä ongelmia?

Tuli ja meni.

Kesä tuli,

kesä meni,

mukuloilla sama peli.

Googlehakuja.

Aika vatvoo googlehakuja. Taas on tänne tultu erikoisilla aiheilla. Kuvituksena luantokuvia, tai ainaki jottain sinnepäin.

ruma sisustus
- Miks sää sit tänne pääryit? Vaikka no, makuja on monia.

anopin kumisaappaat
- Mää myin ne kirpputorilla.

kakka pois alushousuista
-Suasittelen pesukonetta, käsipyykkinä voi olla ällöö.

fritsut pois
-Miks? Teininä niitä oikeen haalittiin.

kissan paskomaa kahvia
-No sitä meillä ei oo,  mut biojätepöntöstä voi kyllä löytyä muulla tavalla kiärrätettyä.

mango jos
-Jos mitä? Ei tommosia saa kirjottaa, jää vaivaamaan!

angorakani murisi
-Aha.

kirppis teineille
Teineistä en mittään ymmärrä, mut kai siältä kirppiksiltä sit löytyy jottain Robinin levyjä ja H&M-toppeja?

joululahjoja  
-Ja tätä haettiin heinäkuun puolessa välissä! Tarskos sitä sit ittekki jo ruveta joulua miättimään?

blogi namu kirppis
-Tarkottaaks toi Alastaron Karkki ja kirppis -kirpparia?

ikivanha sähköhella  
-Kaikkee mää kyl kirppiksiltä raahaan, mut että ihan sähköhella ja viälä ikivanha? En myännä.

milloin takkia tarvii
-No mää kans googletin ja tuloksena olis niinku "talvella".

Äiti, miks ukkonen tullee?

Ukkospilvi syntyy ko lämmin ilma nousee ylös ja vesihöyry tiivistyy pilveks. Tarpeeks korkeelle noustesans alkaa ilma jäähtyä ja laskeutua alas. Ylös ja alas nousevat ilmavirrat aiheuttaa sähkövarauksia tavallaan hankaamalla toisians. Varaukset purkautuu salamoina.

(Katteltiin ukkosta tännään Cittarin parkkipaikalla.)

Salaman ääni tullee siittä, ko salaman syntyesä sen ympärillä oleva ilma kuumenee ja laajenee niin noppeesti, että syntyy paukaus joka me kuullaan jyrinänä. Tai sitte Ukko ajjaa vaunuilla kivistä tiätä.

(Lapsella päässäns ukkosenjohratin.)

Salamoita on usseempaa eri laatua. Ne voi iskee pilvestä toiseen, pilvestä ilmaan, pilven sisällä tai pilvestä maahan. Salamat on joko positiivisesti varautuneita tai nekatiivisesti varautuneita. Pilven yläosa on positiivinen ja siältä iskee positiiviset salamat, pilven alaosa on nekatiivinen ja siältä... no joo. Nyt alko mennä jo tylsäks. Ukkostiks teillä tännään?

Eläinoppia.

Mää löysin tossa kevväällä kauniilla paperilla päällystetyn koulukirjan vuarelta -70. Siittä on ollu kesän mittaan paljo hupia. ÄSsä on pyytäny lukemaan jo melkein kaikkista siinä kerrotuista elukoista. Ittekki oon oppinu jottain faktoja mitä en oo ennen tiänny. Kuten esim. se, että korppi ossaa laskee seittämään ja varis kolmeen, fiksut yksilöt jopa neljään. 

Ilveksistä.

Kärpäsistä. Niillä tosiaan on piänet vaaleet möykyt siipien juuresa, piti oikeen kattoo.

Kastemadoista. Sukasilla ne pystyy jopa peruuttammaan. Ja tiätte varmaan sen paksumman kohran kastemaroisa? Siittä "vyästä" erittyy kosteuttavaa limaa ja munille ravintoo ja suajuskotelo.

Harakoista. Mites harakka aikuistuttuans toimia lemmikkinä? Varis ainaki tullee kärttyseks.

Variksista ja ja muista linnuista.

ÄSsä rakastaa luanto-ohjelmia, niin ku määki piänenä. Ilmankos se tykkää tosta kirjastaki.

Perhospuu.

Meijän lammen rannalla kasvaa vanha tammi. Yleens sinne ei tuu juurelle mentyä, se kun on lammen uimakelvottomalla pualella ja meijän tontin rajalla. Tännään menin sen oksien alle. Huamasin tännään, että sehän onki oikee perhoshotelli. Koko oksisto vilisi perhosia (ja ampiaisia). Varsinki herukkaperhosia oli ussein ihan rykelmisä pitkin runkoo. Puitten lehdillä aurinkosa lämmitteli suuri määrä jottain hopeatäpliä, luultavasti niittyhopeatäpliä, ne mun huamioni herättiki.

En tiiä oonko täälä aiemmin kertonu, mut ennen mukuloita viätin kesäsin kaiken vappaa-aikani mettästämäsä perhosia kamerani kans. Nyt on harrastus jääny, mut sainpahan tännään pari perhoskuvvaa, ai ko tuntuki mukavalta!

Suruvaippa.

Herukkaperhonen. Näitä oli kauheesti.

Amiraali. Näitäki oli paljo.

Onnekas marjareissu.

Lährettiin aamulla kerräämään varelmia. Meillä oli tuuria, löyrettiinki niitä kymmenkunta. Koska varemien jälkeen mukuloisa oli viälä virtaa, päätettiin lähtee viälä mustikkaan.

Saatiin katti marjaseuraks. Se läähätti kuumissaan, mut jakso meijän mukana sinnikkäästi. Meillä oli taas tuuria, löyrettiin neljä mustikkaa ja yks kyykäärme. Kylläpä se onki elämys mukulalle nährä käärme!

Kotio tullesa marjaämpärit oli kevyet kantaa, eikä roskiksiltaka löytyny tällä kertaa mittään roinaa nurkkia täyttämään. Postilaatikolla löyrettiin laatikosta pelkkä Kangasalan Sanomat, ei yhtään laskua! Kyllä oli onnistunu reissu. Vois vaikka ottaa huamenna uusiks.

Näin teet nätin ja kestävän kukkakimpun.

Kun kerrää luannosta kukkasia, kannattaa niille tehrä sama juttu ko markettien leikkokukillekki, että sais kimpun kestämään mahrollisimman kauan. Seuraavisa kuvisa mää esittelen kaks tärkeintä asiaa.

1. Poista kukkien varsista kaikki lehret siltä matkalta joka joutuu vetteen. Vetesä lilluvat lehret alkaa mätänemmään ja pillaa veten, siittä seuraa se, että kukkaset kualee ennen aikojans.

2. Leikkaa kukkasten varret terävällä veittellä just ennen ko kimppu pääsee vetteen. Jos imupinta pääsee kuivumaan, kukka ei saa ennää niin hyvin imettyä vettä ja kualee taas ennen aikojans.

Luannonkimpuille pättee samat vesiohjeet ko leikkokukille yleensäki: Puuvartisille kuumaa vettä ja muille viileetä. Vesi olis hyvä vaihtaa kerran päiväsä, mut varsinki jos on ne lehret poistanu varsista ni unohtaminen ei oo niin vakavaa.

Kukkakaupasa laitetaan kimppuun ussein "vihreitä". Niitä voi lisätä ihan kotikimppuunki. Luannosa valinnanvarraa piisaa.

Täsäki kuvasa on usseenpaa lajia hyviä "vihreitä".
Kaikenlaiset heinät käy, Kääkän hääkippuun laitoin pari vuatta sitte mustikanlehtiä.

Käytiin mukuloitten kans tännään kyläsä ja viätiin tuliaiseks kukkakimppu. Ihan pelkkä luannonkimppu se ei ollu, tuli ostettua heräteostona kauppareissulla vihertäviä krysanteemeja, emäntä ko tykkää vihreestä. Tuunasin kaupan nippua pihan kukilla.

Kukkakaupoista saa ostaa pikkurahalla virkistepusseja. Ne on ihan hyviä luannonkukillekki ja mukavaa laittaa tuliaiskimppuun mukkaan. Virkistettä käyttäesä täytyy kuitenki muistaa, että se pussi on mitotettu isolle ruusunipulle, joten piäneen maljakkoon en menis laittamaan ko kolmasosan pussista.

Vihreeks laitoin kialon lehtiä.

Kosteutta talouspaperista ja virkiste.