Rakkoja.

Näin ohjeistettin rakkojen hoitoon 60-luvulla.

Mulla on semmoset kontit, että ne helposti hiärtyy rakoille. Voishan sitä käyttää vaan niitä yksiä kenkiä jotka ei mun jalkoja hiärrä, mut ko vaihtelu virkistää.

Näyttää siltä, että äSsä on perinyt mun ohkasen nahkani ja hiärtyvät jalat. Niitä ollaan nyt lääkitty laastareilla.

Sain Buzzadorilta* Compeedin rakkolaastareita. Siihen loppu kalvaminen. Ne on huamaamattomia, kipua helpottavia ja pysyvät kauan (jos mukula ei vaan revi sitä pois). Tarttee hankkia käsilaukkuun varasto.

Huamaatteko?

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Säärikarvat ongelmana?

Onko sulla koivet karvaset? Se ei aina oo ihan nätti näky. Laitat päälle nätin kesähameen ja lähret kylille, aina joku kattoo että kauhia ton koipia. Ja jos ei kukkaan katokaan, ni onpahan ittellä ainaki vähä semmonen epävarma olo. Kerron täsä nyt pari niksiä, joilla hamekansan karvaongelmat hoituu.

Niksi nro 1:
Anna mukuloitten piirtää jalat täyteen tairetta. Kukkaan ei huamaa sun karvojas, huamio kiinnittyy piirustuksiin.

Niksi nro 2:
Käytä paksuja sukkahousuja. Ohuista sukkahousuista näkkyy karvat ikävästi läpi.

Niksi nro 3:
Hanki sääriin kolmannen asteen palovammat. Ihonsiirron voi tehrä kätevästi esim. selkänahasta ja sittenhän on ongelmasta päästy. ...paitsi jos omaa kovin karvasen selän. (tästä niksistä en jaksanu teille kuvvaa ottaa)

Niksi nro 4:
Osta kaupasta Bic Soleil Bella karvahöyliä (noin 8 € / 3 kpl). Ajele sääret semmosella.

Mun laatumittari karvahöylille on tukkeutumistesti. Vasemmalla mun entinen höylä, kahren säärenmittasen vedon ja huuhtasun jälkeen ihan tukosa. Oikeella Bella neljän vetäsyn jälkeen, karvaakaan ei jääny jummiin.

Siinä sääret. Silleenä satteesa ja aina yhtä valkosina.

Buzzador* siis lähetti mulle testattavaks Bic-karvahöyliä ja jaettavaks kavereillekin. Näitä höyliä voin vilpittömästi kehua. 4 terrää ajjaa tarkasti eikä mee tukkoon. Muatoiluki on hyvä kätteen. Ja koska sitä voi käyttää 10-15 kertaa, mun ajotahdillani se tarkottaa sitä, että kolmen höylän pakkaus kestää mulla 3 vuatta.

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Marjamuroja.

Buzzador* lähetti mulle muroja. En yleensä oo muroihmisiä, mut nyt oli orotukset korkeella. Nestlen Shredded Wheat -murot (olisko muuten joku helpompi nimi ollu paikallaan?) on tehty täysjyvästä (67%) ja marjatäytteestä (32%).

Paljaaltiins napsasin paketista pari murotyynyä, se oli kyl virhe. Karmeen makkeeta, 32 prosentista marjatäytettä marjaa on kymmenesosa, loput tiätty sokereita. Mairon kans syätynä kyl ihan hyvvää, ei haittaa ees möttääntyminen jos hittaasti syä. Onneks sokeria on vaan täytteesä, ni ei hyppää makeus ihan silmille. Kehuivat noitten murojen sopivan jogurtin ja rahkan kans syätäväks, mut mää en oo viittiny ees kokkeilla, ei vaikuta hyvältä irealta.

Selkeestihän nää murot on suunniteltu aikuisille. Syätin niitä kumminki Koolle, äSsä ei suastunu ees maistamaan. Koo söi, mut ei nyt ihan hirveesti innostunu. Paremmin tekevät kauppaans kuiviltaan pussista reissunpäällä, makeus ei tiätty mukulaa haittaa.

Koska sain kaks pakettia, annoin toisen oikeempaan osotteeseen, eli urheilijalle. Meikäläinen ei liiku tarpeeks, että viittisin tollasia "karkkeja" joka päivä syärä. Mut kuten sanottu, ei se pahhaa mairon kans oo.

Murot meni timmi-Tankille.

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Viledan liinoja.

Täähän on nykyään yhtä mainosta tää mun blogi. Sain Buzzadorilta* Viledan mikrokuituliinoja. Ei yhtään hullumpaa. Kyllä se siivous sujjuu ilman pesuaineitakin.

Siivousliinaa oon käyttäny vähän kaikkeen. Heti Buzzadorin pakettia avatessani Koo vetäsi lattialle puali lautasellista sosesoppaa, liina pääsi heti käyttöön. Kylhän se pyyhki.

Se  sosesoppa.

Seititkin vois  joskus siivota.

Mun suasikki on keittiöliina. Ihan mahtava tämmäselle laiskalle pöyränpyyhkijälle ko mää! Siinä on toisella pualla sellasia karkeita raitoja, sillä on helppo rapsuttaa pöyrästä irti kaikki mikä siihen on kuivunu. Toisella pualla suju hyvin pölyjen pyyhintäki, rätti kuivana.

Viledan ikkunaliina on jo vanha tuttu. Tosin mun vanha tuttu alko olla jo niin vanha, että nyt ko sain uuren ni huamas kyl eron. Ehkä ne ei kymmeniä vuasia pysy niin tehokkaana. Pyyhkesin ikkunoista mukuloitten sormenjäljet ja ruuanroiskeet. Ei tarvinnu pesuainetta. Luulin jättäneeni liinan liian märäks, mut ko aurinko alko paistaa, yllätyin ko ei ikkunasa näkynykkään mittään rantuja.

Paksun kylpyhuaneille tarkotetun siäniliinan koin vähä epämukavana. Mun makkuuni se on liian paksu, mut kaakeleitten pyyhkimisseen oikeen hyvä. Hanat ja sen sellaset pyyhin tästäkin lähin ihan vaan rätillä ja kuivaan kuivalla pyyheliinalla. Mut jos niitä kaakeleita kuitenki tulis nyt usseemin siivottua, ko on tommonen hiano siäniliinaki. Tossa teille mitätön ennen ja jälkeen -kuva:

Ennen siäniliinaa.

Jälkeen siäniliinan.

Näytönpuhdistusliina on mun miälestä vähä turhake. Telkkarin näytön voi pyyhkiä vaikka sillä keittiöliinan pehmeellä pualla ja älypuhelimen tahkoon pairanhelmaan. Aika tönkköö materiaalia, mahtaakohan pehmetä pesusa?

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Tahrojen tuho.

Moussakaa, suklaajätksiä, ruahoo, kuulakärkikynnää, mustikkaa, banaania, voikukanmaitoo ja kakkaa. Normaalit lapsperheen tahrat. Niitäpä tahkosin Buzzadorin testitilkkuun. Liotin tilkkua jonkun aikaa vetesä johon olin laittanu Vanish-jauhetta. Ruaho, kuulakärkikynä ja voikukanmaito jäi pesun jälkeen jäljelle, tosin niin himmeenä, että kirjavammasta kankaasta niitä ei näkis.

Testitilkkua paremmin pääsin selvyyteen Vanishista tositoimilla. Miähen valkosen collegetakin kaulus on ollu ihan karmee hien kellastuttama. Kaivoin sen kaapista, läästein siihen nestemmäistä Vanishia ja heitin viälä konneeseen vähä valkosille tarkotettua Vanish-jauhetta. Puhtaaks tuli, ja niin tuli orottamatta puhtaaks 8 kpl mun kalsareitakin. Mää oon vuaren verran jo kärsiny niitten ulkonäöstä, ovat olleet sen verran verellä sutattuja (naistenvaivoja nääs). En olis uskonu, että kymmenet kerrat puhtaaks yritetyt veritahratki voi lähtee yhtäkkiä täysin! Eipä tartte ennää harkita uusien kalsareitten ostamista. Tänks Vanish ja Buzzador!

Miähen paitoja.

***

Aina on joku joka ei tiiä mikä on Buzzador. Sehän on se kiva virma joka jakelee halukkaille tuatteita testattavaks ja mahrollisesti kavereille jaettavaks. Tuatteista kerrotaan oma miälipire virmalle ja kavereille, saa kehua ja haukkua. Jännää puuhaa tää buzzaaminen.

Oli hauskan painava paketti tällä kertaa. 

Kiisseleitä.

Olipa kerran pieni äiti (tai no, ei nyt ihan pieni). Äiti oli kertonut Buzzadorin sedälle (vai ehkä tädille?), että hänellä on kaksi pientä, (useimmiten) kilttiä lasta jotka mielellään maistelisivat muutakin kuin äidin tekemiä mössöjä ja lupasi, että maistelun jälkeen kertoisi sedälle totuuden herkuista. 

Tapahtuipa sitten eräänä päivänä niin, että setä Buzzador lähetti kilteille pienille lapsille Muksun marjakiisseleitä (ilmaiseksi, kuten hänellä tapana on). Niissä on paljon marjaa, eikä tehtaantäti ole lisännyt niihin lainkaan sokeria. Tästäpä pieni äiti huolestui ja puisteli päätään, miten pienet lapsukaiset mahtavat saada syödyksi happamat kiisselinsä?

No, kerranpa sitten äiti huhuili lapsukaisille vienolla äänellään: "Mukulat! Tulkaas syämään tommosia kiisseleitä!" Kiltit lapset kiipesivät innoissaan tuoleihinsa (tottahan pienempää piti vähän auttaa), ottivat lusikat pikku kätösiinsä ja silmät loistaen seurasivat kun äiti leikkasi saksilla purkit auki. Suuri oli äidin ihmetys, kun molemmat lapsukaiset huitelivat kiisselit naamaansa. Tästäpä päätti äiti sen, että vähentää sokeria omista kiisseleistään. Vai tekikö kiisseli kauppansa kivan pakkauksen ansiosta? No, joka tapauksessa kiltit lapset söivät hyvällä halulla ja pienempikin heitti lusikan ja kiisselipurkin vain yhden kerran lattialle.

Äiti totesi kiisseleiden olevan kätevää matkaevästä, paketista kun leikkaa kärjen pois, sisällön voi hörppiä siististi. Setä Buzzador tosin muistutti, että lusikoimalla tulee pitemmäksi aikaa kylläiseksi, mutta saapahan äiti sitten taas kohta antaa mussukoilleen lisää herkkuja. Sen pituinen se, kaikki elivät elämänsä onnellisena loppuun asti syöden Muksun kiisseleitä (varsinkin kun niitä ja muita Muksu-tuotteita ostamalla tienaa pisteitä kaikkeen kivaan).

Omekaa, sitä kolmosta.

Buzzador* lähetti mulle, tai meijän mukuloille, omega3 -karkkeja. Karkkeja ne on, maistoin, kauheen hyviä. Tuli miäleen joku maku lapsuuresta, en oo viäläkä varma, että mikä. Möllerin kalaöljykarkkeja vois syärä enemmänki ko sen kaks päiväsä, mut ehkei kannata. Niisä näyttää olevan päivän D-vitamiinit, mikä onki kätevää.

Mulla on ussein ennakkoluuloja tän tyylisiin tuatteisiin. Niinku että pahhaa se kumminki on, tai että ei noi mukulat niitä syä. Ja että tartteeks tommosia muka, kalliitaki ovat. Mut nyt ko oon antanu noita pari päivää mukuloille, ni oon alkanu harkittemmaan, että tarskos ostaa lissää sit ko ne loppuu. Meillä syärään kallaa ihan liian vähä ja vaikka noi öljyvalmisteet maksaa, ni ei tartte sit erikseens sitä D-vitamiinia ostaa. Ja ksylitoliaki tosa on. Huanoo noisa on se, että ko on antanu sen kaks kappaletta, ni alkaa kauhee ruinaus, että anna lissää. Yritä siinä sit selittää, että ei niitä kuulu syärä enempää.

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Määki buzzaan.

Määki rupesin buzzadoriks. Jos joku ei tiä mikä on Buzzador, ni se on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten (määki oon ihminen) avulla. Mää sain ilmaseks Piltin Banaani-vadelmapuuroo, jota saan testata mukuloillani ja antaa kavereille. Sit mää kerron mitä miältä mää oon siittä tuatteesta ja kyselen mitä kaverit tykkää.

Juu no puuro ei oo meillä mikkään menestys. ÄSsä sitä halus heti maistaa. Se söi pari lusikallista ja sano ettei syä enempää. Kysyin laitanko sualaa. Se sano että joo. Laitoin sualaa, ja ko maistoin ni ei ollu kyl hullumpaa. ÄSsä söi taas lusikallisen, sama juttu. Kysyin laitetaans sokeria. Se sano että joo. Laitoin sokeria ja ko maistoin ni ei erelleenkään ollu hullumpaa. ÄSsä söi lusikallisen, sama juttu, siihen se sit jäi. En kyl ihmettele, perunamuusi on sen inhokkiruakaa ja tosa oli samanlainen vaikutelma suusa. Mulle siis olis kelvannu, mut äSsälle ei.

Pistin sille muumiaki harhautukseks, mut ei se viäny huamioo pois puurosta.

Entäs Koo sitte? Tää puuro tuli sillai hyvvään saumaan, että mun onki pitäny ruveta syättämään sille enemmän puuroo. Puurokokkeilut on jääny vähä vähhiin huanon menestyksen takia. Kaikkee muuta se onki syäny hyvällä halulla, paitsi puuroo. No, tein sille pualikkaan pussillista kokkeeks. Se nipisti suun tiukasti kii ja tahkos puuron lusikasta (jota yritin tunkee sinne suljettuun suuhun) naamaans ja tukkaans. Lisäsin herelmäpilttiä ja sain sen syämään sentään osan. Toisella kerralla tein loput siittä pussista. Tein vähä vetelämpää ko ohjeesa käsketään. Pari lusikallista meni melko hyvin, mut sit se suu napsati taas kii. Laitoin herelmäpilttiä ja se söi kiltisti loppuun.

Pussi teki paremmin kauppans ko sisältö.

Kyl noi varmaan on käteviä. Niisä on kaiken maailman vitamiineja ja kivennäisaineita lisättynä ja ne on supernoppee valmistaa. Taatusti osa mukuloista tykkää niistä ko hullut puurosta (mahtoks toi nyt oikeen sopia kuvaukseks), oon nähny ihmisten usseinki kaupasa noita ostavan. Meijän mukulat vaan ei sit oikeen innostunu. Mää kyl voisin itte syärä sitä täysin mukisemati. Jos sitä Koolle tarpeeks monta kertaa syättäis, ni se varmaan tottuis siihen. Tarttee ottaa projektiks.

Lisäys: Neljän päivän tappelun jälkeen Koo söi koko puuron mukisemati. Jee!
Viälä myähesempi lisäys: Koo tykkää. Ton puuron avulla Koo on oppinu syämään ihan tavallistaki puuroo. Ostin lissää ko Buzzadorilta saamat loppu. On ne käteviä ko saa niin noppeesti tehtyäkki.