Käsitöitä.

Jos Mamma kerran sannoo mua rynttyliisaks, niin nykyään se voi sannoo mua kans laiskaks lotkoks. Sen verran laiska mää oon tänne kirjottammaan. Eihän täsä muuten mittään, mutko tarttee istua konneella. Mites se yhtäkkiä niin tökkiiki? Nääki jutut mää oon ommellu jo kevväällä. Eli kai jo aikaki ne esitellä.

Testasin kaavaa jollain trikoopalasilla, käyttökelponen tosta testistäki tuli.

Tota varten testasin. En halunnu pilata kankasta huanolla kaavalla.

Kauheen kiva kankas siis.

Piimäpurkin korkeista tein pari sormineulatyynyä. Vaaleenpunanen meni ompelunopettajalle, kukikas jäi mulle.

On se kätevä!

Huiveja.

Ootte varmaan huamannuki jo, että mää tykkään huiveista. Niitä löytyy kirppiksiltä ussein ja piänellä hinnalla. Täsä uusimpia.

Silkkihuivi. Niin hiano, että oli ihan tairekuvan paikka.

Talvella jo löysin villakankastakkiin sopivan huivin. Tukkaan se on liian liukas, mut kaulaan passeli.

Suasikki tosta kasasta on toi musta jossa on kukkia ja perhosia.

Uusin löytö on ihanan pehmee. (Normaalisti en kyl leuan alle sido, täsä on vähä lavastuksen makua.)

Kevät.

Meillä onki oikee sammakkolampi. Laskin parhaimmillaan 17 sammakkoo. On ne hauskoja kurnuttajia.

Kevät on kyl mahtavaa aikaa. Kaikenlaisia luantoilmiöitä sitä näkkee omalla pihalla päivittäin.

Ja kuulee kans. On aika hiano kokemus istua hämäräsä mettäsä ja kuunnella taivaanvuohta, siinä sitä on erikoinen ääni linnulla. Hyvvää kevättä kaikille, menkää ulos!

Mukeja.

Vanhat mukit on sit niin ihania! Mää en vaan voi vastustaa niitä. Tai no, jos liikaa maksaa, niin sit vastustan. Mut kun löytyy hintaan 0,50€, niin minähän ostan. Sen hintasia oli noi kuvan kaks ekaa mukia. Ton tumman sain ihan ilmaseks kiltiltä Vaapukalta, kiitos kultsi!

Pakko hehkuttaa teitillekki, että ennen sitä tehtiin kunnon tavaraa. Join teetä samalla ko pyyhein pölyjä. Muki oli siälä pölyn joukosa kaapin päällä ja huitasin sen rätillä alas. Ei tullu sirpaleita, vaikka pelästyinki. Siinä se muki pomppi pitkin pöytää ja jäi ehjäks, vaikka purotusta oliki likemmäs pualtoista metriä. Ainoo vahinkoo kärsiny olin minä joka sain teet, onneks kylmät, päälleni.

Kestomuki. Tualta ylhäältä se putos.