keskiviikko 31. lokakuuta 2012

maanantai 29. lokakuuta 2012

Se on sitte kylmää nyt.


Eiköhän tää oo viälä syksy, vaikka talvelta tuntuu. Kai noi lumet tosta huamiseks sullaa. Vähä sillai haikeena muistelen sitä millai kesällä pysty lykkäämään mukulat vaikka alasti ulos ovesta. Nyt tarttee harkita tarkkaan, että kumman pynttää ensin eteiseen hikkoilemmaan. Talvikamppeitten kans on se ongelma, että ne viä huamattavasti enemmän tillaa ko vaikka syksyn tuulihousut yms. Ennen autotallin rakentamisen alottamista Miäs ehti jo puhua niitten mun kaipaamieni eteisen kaappien rakentamisesta. Mut sit tuli ne autotallin piirrustukset. Eteisesä on nyt vaan Penkki ja naulakko. Sanokaas mihen mää pistän ton kasan talvivaatteita, ei taira pysyä penkillä:


Nyt on sen verran kylmä, että tarttee jo autooki lämmittää ennen ko lähtee mihinkä. Että mää sitte inhoon sitä. Miäs ihmettellee, että mikäs siinä sit muka on niin vaikeeta, mut kyl se vaan on. Tälläi mää teen:

1. Meen ulos ja toteen, että nii juu, sehän on autosa sisällä se lämmitysjohto.

2. Meen sisälle ja haen autonavaimen.

3. Meen ulos ja otan johron autosta ja tökkään sen kii autoon.

4. Haen jatkojohron ja onnistun saamaan sen ihan solmuun, vaikka se oli ihan nätisti kiaputettu.

5. Tökkään johrot kii toisiins ja totteen ettei auto lämpene.

6. Seuraan jatkojohtoo ja jourun hakemaan sisältä avaimen että pääsen pistorasialle.

7. Säikährän ko johto päättyy kummallisen näköseen vehkeeseen, jonka erellisestä vuaresta lopulta muistan kelloks.

8. Miätin mitä pittää tehrä että auto lämpenis sillai etten sais taas Miäheltä huutia ko sotken sen ajastukset.

9. Siirrän johron toiseen pistorasiaan, tarkistan että auto lämpenee.

10. Meen sisälle ja löyrän Koon kolhimasa huutaen päätäns lipaston alta ja äSsän sekottamasa just lajiteltuja pyykkejä.

p.s. Vintin makkareisa on 17 astetta lämmintä. Vaikka mää tykkään nukkua viileesä, ni tarttisko vähitellen vääntää sitä lämpöö päälle? Tarttee varmaan alottaa miähen suastuttelu ennen ko tullee kunnon talvi.

Tuate-esittelyä.

Hianoisa blogeisa on hianoja tuate-esittelyjä. Niisä kerrotaan vinkkejä meikeistä ja luannonkosmetiikasta ja kahrensaran kenkistä. Koska tää on tämmänen kotoinen halpisblogi, niin mää puhun Pirkkatuatteista. Niisä on monta tuatetta minkä korvaavaa ei muista merkeistä löyry.

Luomu ruishiutale on semmosta mitä äSsä on syäny iltapuuronans jo kohta pari vuatta. Saman sarjan 4-viljan puuro on vastaavasti aamupuurona. Mut toi ruishiutale on niin hyvvää, ollaan pari kertaa ostettu toisen merkkisiä luamuja ruishiutaleita ko ollaan käyty "vääräsä" kaupasa, mut toi Pirkka on ainoo joka maistuu hyvältä.


Mun herkkua on pualukan makunen suklaavohvelipala. Niisä on parasta se, että äSsä ei niistä välitä. Voin hualetta sen nähren juara teetä ja herkutella suklaalla ilman että se on viäresä kinumasa.


Sillon ko mulla on semmonen kausi, että mausetut jogurtit maistuu, ni rukiinen pähkinäjogurtti on ihan ykkönen. Onhan Pirkalla hyviä maustamattomiaki jogurtteja, mut niitä nyt löytyy joka merkiltä. Mut toi pähkinä, nam, sitä ei löyry muilta.


Mun yks heikkous ruuanlaitosa on se, että mää oon laiska silppuumaan sipulia (vaikka sitä on mun miälestä mukava silputa). Sipulikuutiot on semmonen juttu mitä mulla aina on pakastimesa. Noita nyt löytyy muitaki ko Pirkkaa, mut jostain kumman syystä mulla on vaan Pirkkaa pakkasesa. Hävettää myäntää että käytän tommosta uusavuttomuustuatetta, mut on se vaan kätevää.


Leppäsavu-sulatejuusto on namia. Sitä pittää nykyään olla aina jääkaapisa. Toivottavasti kyllästyn pian.


Mää en kauheesti jua limpsaa, mut vissyä kyl sillon tällön. Ko hörppää appelsiininmakusta kivennäisvettä, ni ensimmäinen hörppäys maistuu ihan Jaffalta. Vasta sit ko on nialassu kaiken, ni tajuaa ettei se ollukka makkeeta.


Pastaa kermakastikkeessa on ainoo valmisruakajuttu mitä hamstraan kaappeihin (jos jottain papusoppatölkkejä ei lasketa). Jos on kauhee nälkä ja on yksin kotona (harvinaista kyl nykyään), ni tota on kiva tehrä. Jälkeenpäin on aina paha olo ja ruakahalu mennee loppupäiväks, mut väliäkö sillä.


Vanilja-rooibosteepussit on semmosta mitä mää tykkään illalla juara, sit ko mukulat on nukkumasa. Juan tiätysti paljo muutaki, mut toi on kyl aikas hyvvää.


Ja ettei tää nyt kuitenka sit mee ihan K-kaupan ylistykseks, ni kerrotaans nyt että Pirkkana sai joskus pakastimesta paprikasuikaleita, mut ei saa ennää. Onneks on Rainbow paprikasuikaleet. Niitäki ostan ussein pakastimmeen. Menevät sammaan sarjaan ko ne sipulikuutiot, ovat käteviä, mut ilmanki pärjäis. Just tännään heitin noita kanasoosin joukkoon ko näytti muuten niin aneemiselta. Ja jos tekkee pikapitsan, ni muuta ei tartte taikinan päälle pistää ko noita, tonnikallaa, niitä sipulikuutioita ja juustoo, ni se on jo ihan hyvä pitsa. Ja noppee.

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Superhelppo pipo.


Muita ihania -blogisa oli superhelppo pipo. Tartti sit kokkeilla, ko en oo ennen oikeen saanu tota kuviollista kurottua nätisti. Toi kyl onnistu, oli sit superhelppo niin ko luvattiinki.

Mulla on ollu ongelmana se, että ko mukulat keskeyttää kutomisen koko ajan, ni välillä pääsee silmukoita karkaamaan ko kutomuksen viskaa kärestäns. Lyhensin tommosta villapairankutomisvehjettä sen verran, että siittä tuli pipolle sopivan kokonen. Ensimmäiset pari kerrosta oli hankala kuttoo, mut kyl se sit alko ollakki aika mukava systeemi. ...kunnes sitte huamasin, että koko yritelmä oli ihan kiärteellä, ei sitä olis saanu loppuun kurottua. Tiiä sit minkä virheen tein. Purkaa piti. Kuroin resorin verran puikoilla ennen ko uskalsin taas jatkaa tolla ympyrän mallisella. Kertokaa jos tiiätte sen nimen, alkaa jo adjektiivit jo loppua.

Ihan kiaro.
Ohjeen mukkaan tehty pipo olis ollu aikuiselle sopiva, aattelinki että varmaan tullee piänempi jos teen ohkasemmasta lankasta. Kyl se just ja just olis mullekki mahtunu, mut ko äSsä valkkas miäleisens tupsun värinki, ni sen pipohan se on. Toi keskimmäinen väri on muuten keltanen, kamera laimentaa sen aina tommoseks beikeks.

Se syä lunta.
Oli niin mukavaa pitkästä aikaa kuttoo, että vois tehrä ittellenski pipon. Jos tekis vaikka samasta blogista jämälankapipon...

perjantai 26. lokakuuta 2012

Puhheesta.



Puhuin tosa eilen jonkun miähen kans touhutunnilla murteista ja niiren säilyttämisestä. Mää oon muuttanu Loimaalta pois jo ykstoista vuatta sitte ja oon parhaani mukkaan yrittäny säilyttää murteen. Tiätysti sen takia ko murteet on rikkaus, sillai meinaan on sanottu. Sitä on niin sokkee omalle puhheellens, en tiiä kuin paljo sitä on tarttunu matkanvarrella "vääriä" sanoja joukkoon. Miäheltä on saattanu jottain sanoja tulla, vaikka loimaanmurretta seki puhhuu. Sillä on vaan aika paljo sanoja Koskelta ja Kotkastaki.

Ei niisä murteisa aina oo vaan hyviä pualia. Oon miättiny, että mahretaanks mukuloita sit koulusa kiusata ko ne kailottaa välitunnilla että "Tullee lunta!" tai vastaa tunnilla vaikka että "Aurinkosa voi käret pallaa.". Jos kiusataan, ni sitte kyl keksitään kiusaamisen aihetta ihan mistä vaan, mut erilaisesta puhetavasta saa helposti sitä aihetta. Sitäki oon miättiny, että mahtoks mun uus kaveruus yhren saksalaisen muijan kans kaatua siihen, ettei se tajunnu mun puhheesta höykäsen pöläystä. Jos mää sanon, että "Tekis miäli kuttoo pippoo, mukko ei kerkee. Tarttee hoitaa noi mukulat enste.", ni mitä semmonen huanosti suamee ymmärtävä siittä sitte tajuaa. Enkä mää kertakaikkiaan pysty puhumaan kirjakiältä.

Kuva on jostain netistä...

torstai 25. lokakuuta 2012

Vauvoisa on kaikki herttasta.

Silmät.

Korvat.

Nenä.

Tuttisuu.

Hampaat.

Tukka.

Sormet ja varpaat.

Vaippapylly.

Suttunaama.

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Kissoisa on kaikki kaunista.

Silmät.

Korvat.

Nenä.

Suu.

Viikset.

Hampaat.

Tassut.

Pemppu.

Kuraset jalanjäljet.

tiistai 23. lokakuuta 2012

Talvivaraston inventaario.


Pistän vähän niinko ittelleni muistiin tänne mitä oon tänä vuanna säilöny talven varalle. Laput ko häviää aina. Tiätysti saatte samalla sit taas tiätää viälä senki mitä meillä on pakastimesa, tää on armotonta tää bloggaus, ei oo meijän perheellä ennää mittään yksityisyyttä.

Mehuja keitin:
6,5 l mansikka-raparperi-herukkamehua
4 l karviaismehua
10 l punaviinimarjamehua
11 l mustaherukkamehua

Omenamössöö keittelin:
8 dl kanelilla maustettua
6 dl sitruunalla maustettua
6 dl vaniljalla maustettua
Mammalta sain 1,2 l maustamatonta mössöö
Omenalohkoja pakastin neljän piirakan verran

Pakastin marjoja:
17 l mansikoita
2 l mustikkaa
6 l vadelmaa
3 l keltasta karviaista
6 l mustaherukoita
1/2 l pihlajanmarjoja
8 l pualukkaa
ja sit viälä 5 l raparperia ja pari litraa kuusenkerkkiä.


Eiköhän noilla pärjää talven ja osan kesästäki. Ihmeellisen ahkera Appiukko toimittaa meille pitkin talvee perunaa, porkkanaa, punajuuria, sipulia ja tiäs mitä. Lanttua ei oo viälä tänä syksynä näkyny (ja ne kyl näkkee, ovat yleens pään kokosia), tarttee kysyä siltä että onks se tänä vuanna kasvattanu semmosia ollenka.


maanantai 22. lokakuuta 2012

4 asiaa II

1. Koon liikkeelle lähteminen on jotenki pelottavvaa. Siihen ko ei oo tottunu, ni monta kertaa sitä on jo säikähtäny. Tännään sekottelin sen ruakaa pöyrän ääresä. Välillä vilkasin ruakaan ja välillää Koohon. Aluks Koo oli olohuaneesa sohvan eresä. Seuraavalla vilkasulla se tuijotti mua täsmälleen samasa asennosa hiljaa paikallans, mut vaan metrin lähempänä mua. Vilkasin ruakaa, ja taas Koo oli metrin lähempänä mua tuijottamasa. Tätä jatku aika monta kertaa, tuli ihan aavemmainen olo.

2. Musta on tullu pipopää joka kuuntelee Linkin Parkia. Tartteeks mun nyt ruveta kinumaan Mammalta ja  Pappalta mopoautoo? Aina ko toi alla oleva laulu tullee, äSsä muistaa mainita, että "hiano laulu".



3. Mää en oikeen tiiä mitä aattelisin tosta halloweenista. Ko semmosta ei viätetty sillon ko oon ollu piäni, ni nyt pirän sitä tyhjänpäiväsenä uutena hömpötyksenä mikä ei tosiaanka kuulu tänne kotoiseen Suameen. Sillon ko mää olin piäni pukeuruttiin vaan nuuttipukiks tai pääsiäisnoiraks. Eihän toi nyt niin kauheesti niistä poikkee, ja mukulat on taatusti innoisans, mut silti mua ottaa päähän. Kauppakeskuksesa huutaa mikrofooniin jo monta viikkoo ennen kyseistä tapahtummaa noiraks pukeutunu muija jostain irtonaisista silmämunista ja nauraakäkättää sillai et mennee korvat lukkoon. Ja joka firma myy yhtäkkiä jonkun päättömän kurpitsapään teematuatteita. Ja sit ko ne luurankot häipyy, tullee joulupukit tilalle. Eiks voitais vaan nauttia syksystä? Onks musta tullu jotenki tylsä?

4. Ja sit mää voisin taas vaahrota samasta aiheesta ko viime vuannaki. Mut en jaksa aina samasta kirjottaa. Sen sijaan pistän linkin siihe erellisseen vaahtoomisseen. Käyttäkää heijastimia ja kattokaa että mukulanneki käyttää!

Ruakia vaihteeks.

Tankki kuarii.

Tankki kävi tyttöystävineens täälä. Syätiin Appiukon tuamat maissintähkät. On se aika ukko, ei taira olla mittään mitä se ei sais kasvamaan. Oli kyl hyvvää, vois sannoo että parempaa ko kaupan esikeitetyt. Valkosipulivoita vaan päälle ja haukkelemmaan.

Heirillä oli blokisans hyvä ohje. Nyt tiiän millä teen Anoppiin vaikutuksen seuraavalla visiitillä. Kuivat aineet ko mittaa jo kotona ja anoppilasa heittää joukkoon vähä voita ja munan ja lykkää mikroon, sit 4 minuutin päästä: TADAA! Johan oon taas rakas miniä. On meinaan hyvvää toi mikrokaakku (syän täsä kirjottaesa jämiä).

Pirin mikrosa 5 min, oli liikaa. Vähä vetelänä parempaa. Ja lämpimänä mahtavaa.

Hyvvää oli kans gluteeniton ja sokeriton kookos-suklaakaakku. Heittelin kaapista aineita taikinaan, onneks merkkasin varmuureks ylös ko tota vois tehrä toistekki. Pistin ohjeen ruakablogiin.


Näistä leivistä nyt on jo vähä aikaa, mut jos jottain mun ohjetta kokkeilette, ni suasittelen näitä. Jos tullee vaikka vähä fiinimpiä viaraita, taikka sitte ei niin kovin fiinejä, ni nää käy aina hianosti vaikka sosesopan kans. Ohje löytyy kans taas ruakablogista. Sosesopaks suasittelen Kääkältä saatua ohjetta, on mun lemppari sosesoppa ja maistuu mukuloillekki, eli siihen tullee:
800g fenkolia silputtua kuullotettuna pannulla voissa, 800g kesäkurpitsaa raastettuna ja paistettuna sipulisilpun kans pannulla, pari valkosipulinkynttä, vähä valkopippuria, paketillinen Koskelaskijaa, kasvisliämikuutio ja 1/2 litraa vettä. Ja sosesoppa ko on kysseesä, ni piänen keittelyn jälkeen soseutettaan.


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Miälikuvitusta.

Meillä on noita kissoja aina millon misäki touhusa. Niillä ei ainaka oo tylsä elämä, pääsevät tiäs mihin seikkailuihin.

Kissat kyntöpellolla.

Kissat jua joesta.

Kissat tekkee piiripiänipyärii.

Kissat touhutunnilla.

Kissat korkeella. Ne on varovaisia.

Kissat uimahallisa.

Kissat on tehny linnoja. 

Kissat aitauksesa.

Kissat korkeella jonosa.

Kissat leikkii touhulaa.