Totuuksia miehen suusta.

Otinpa Susannan työhuoneelta haasteen. Ideana on se, että pualiso vastaa bloggaajaa koskeviin kysymyksiin. Istutin miähen nojatualiin ja yritin kysellä totuuksia. Kuvituksena on kesäkukkia pihalta.

1. Missä Rynttyliisa on syntynyt?
Pitääks tässä valehdella vai...?  Somerolla, heh heh.

2. Jos Rynttis katsoo telkkaria, sieltä todennäköisesti tulee...
Muruja sohvan alle.

3. Minkälaisista elokuvista hän pitää?
Jostaki draamakomedioista kai. Tai farssikomedioista.

4. Minkälaista musiikkia Rynttis kuuntelee?
Amorphista.

5. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa?
Pärnaiskastikkeen

6. Mikä on hänen inhokkiruokansa?
Perunat.

7. Mitä hän voisi syödä päivittäin kyllästymättä?
Kehverin siemeniä. Taikka piapoo.

8. Jos menette ulos illalliselle, mitä Rynttis tilaa?
Lehmiä tai kaniineja.

9. Jos leipoisit hänelle synttärikakun, millainen se olisi?
En mä osaa leipoo. Kai sit se olis rynttiksen leipoma.

10. Mikä on Rynttyliisan kengännumero?
Kröhöm und draizikt.

11. Jos Rynttis keräilisi jotakin, se luultavasti olisi...
Peltipurkkeja.

12. Kuka on hänen paras ystävänsä?
Jaa-a, en saakeli ossaa sannoo. Se joku Mimmi sit varmaan.

13. Asia, jota usein teet, josta Rynttis ei pidä?
Poltan tupakkia.

14. Minkä parissa Rynttis mielellään viettää useita tunteja?
Internetin.

15. Mitä hän osaa erityisen hyvin?
Hakkeroida internettiä.

16. Mikä on oudointa josta Rynttis tykkää?
Jottain noita mummomekkoja mää pidän vähä outona välillä.

17. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan?
Hmm. Perkele ko ei munuaisiaka oo ko kaks.

18. Mikä saa hänet ärsyyntymään?
Jos joku internetissä on väärässä.

19. Entä piristymään?
Retrokirppariroina.

No niinpä juu. Mitäs tähän ennää lissäämään. Muuta ko sen, että ottakoon haasteen ittellens ken tahtoo.

Salkkupöytä.

Eilen vihjailin löytäneeni kiärrätyskeskuksesta jottain mitä oon jo kauan ettiny. Salkkupöyrän mää siältä löysin. Koko viime kesän tarkkailin Toria ja Huutonettiä josko olisin löytäny semmosen, mut ei. Kaikki lähti siittä kun näin Mobiliassa tommosen näyn:

Kyllä on kätevä vehje! Se kulkee takalootasa mukana ja sen saa pystyyn omalle pihallekki. Salkuks taitettuna se mennee piäneen tillaan ja painaa kymmenisen killoo. Saa noita uutenakin, mut käytetystä maksoin nyt vaan 8 euroo.

Hyvältä maistu tee ja herkut pihalla. Yllättävän mukava siinä on istuskella.

Kelpaa.

On sitä tullu netisä nähtyä hianoja ihmisten tekemiä kesäterasseja. Mää sit tein kans oman, sillai häthättää saunasta vilvotellesa. Kyllä nyt kelpaa vilvotella. Ei puutu ko hyttyspyyrys, ellen se oo sitte mää.

Kevättä.

Kevät keikkuen tulevi. Eilen ilma oli ko morsian ja tännään myrsky on katkonu sähköö ja melkein viäny pyykit narulta. Mut se on kevättä se.

Leikkimökkiin saatiin hiano pöytä. Pappa sen oli mukuloille väsänny. Nyt ko vaan tulis lämpimämmät kelit, ni vois ruveta maalaamaan. Hitsi, siälä on kyllä sit kivvaa viättää aikaa kesällä. Tullee huvimajalle kilpailija. Seki on nyt siivottu kevätkuntoon. Oonki sen huvimajan yleens viimeistään vapuks siivonnu, joten oli kiva ko sain eilen inspiraation.

Vanha matto oli niin riakaleina, että käyttöön pääsi dyykattu muavimatto.

Verhot on samat ko viime vuanna. Mitäs hyviä vaihtamaan, vaikka vaihtelu virkistäiski.

Viälä ko sais tartuttua haravaan. Siinä sitä on karmee tyä, siinä pihan haravoimisesa. Ei mitenkään mun lempihommaani.

Kesän kasvit.

Kuvamaratooni mun pihakukista, ketä kiinnostaa ja ketä ei. Eka kuva jossa on salviat ja äSsän pitsikaulus on jo viikon takkaa. Nyt ne ei näytä ennää ihan noin hehkeeltä, unohrin kastella. Henkisä ovat kyl. Sama kävi krasseille. Ovat parempiaki päiviä nähneet ko kuvasa. Niitten muuten pitäis olla pinkkejä.

Ihan intona ostin pinkkien krassien siämeniä. No, ekat ko aukes, ni olivat ruskeita. Seuraavat oli kauniita joulun punasia. 

Auringonkukan siämeniä kylvin kevväällä neljää erilaista: korkeeta, matalaa, haarottuvvaa ja kerrattua. Kerrattu on kiva, tairan kylvää niitä ens vuannaki. Haaroja en oo nähny.


Leikkimökilläki on auringonkukkia, matalia. Mökki on viäläki vaiheesa, mut nyt ko yläpetiki on rakennettu ni vois maalata sisältä.

Pelakuut.

Kanariankrassi koivusa, oon tainnu sen jo mainitakki.

Kaiteella taas ahkeraaliisaa.

Kasvihuaneesa on vähä sitä sun tätä. Chilit viihtyy ja tekkee herelmää, tomaattia tullee vaan jokunen. Basilikat ja minttu pitäs varmaan kerätä jo talteen ja pakastaa.

Oiskohan tää chililajike Bolivian rainbow?

Täsä viälä äskeisen satteen jälkeen pari kuvvaa. Jos ei tarttis huamenna kastella selkä vääränä.

Näin teet nätin ja kestävän kukkakimpun.

Kun kerrää luannosta kukkasia, kannattaa niille tehrä sama juttu ko markettien leikkokukillekki, että sais kimpun kestämään mahrollisimman kauan. Seuraavisa kuvisa mää esittelen kaks tärkeintä asiaa.

1. Poista kukkien varsista kaikki lehret siltä matkalta joka joutuu vetteen. Vetesä lilluvat lehret alkaa mätänemmään ja pillaa veten, siittä seuraa se, että kukkaset kualee ennen aikojans.

2. Leikkaa kukkasten varret terävällä veittellä just ennen ko kimppu pääsee vetteen. Jos imupinta pääsee kuivumaan, kukka ei saa ennää niin hyvin imettyä vettä ja kualee taas ennen aikojans.

Luannonkimpuille pättee samat vesiohjeet ko leikkokukille yleensäki: Puuvartisille kuumaa vettä ja muille viileetä. Vesi olis hyvä vaihtaa kerran päiväsä, mut varsinki jos on ne lehret poistanu varsista ni unohtaminen ei oo niin vakavaa.

Kukkakaupasa laitetaan kimppuun ussein "vihreitä". Niitä voi lisätä ihan kotikimppuunki. Luannosa valinnanvarraa piisaa.

Täsäki kuvasa on usseenpaa lajia hyviä "vihreitä".
Kaikenlaiset heinät käy, Kääkän hääkippuun laitoin pari vuatta sitte mustikanlehtiä.

Käytiin mukuloitten kans tännään kyläsä ja viätiin tuliaiseks kukkakimppu. Ihan pelkkä luannonkimppu se ei ollu, tuli ostettua heräteostona kauppareissulla vihertäviä krysanteemeja, emäntä ko tykkää vihreestä. Tuunasin kaupan nippua pihan kukilla.

Kukkakaupoista saa ostaa pikkurahalla virkistepusseja. Ne on ihan hyviä luannonkukillekki ja mukavaa laittaa tuliaiskimppuun mukkaan. Virkistettä käyttäesä täytyy kuitenki muistaa, että se pussi on mitotettu isolle ruusunipulle, joten piäneen maljakkoon en menis laittamaan ko kolmasosan pussista.

Vihreeks laitoin kialon lehtiä.

Kosteutta talouspaperista ja virkiste.

Kysymys.

Täsä ko oli helteitten välisä pari "normaalinpaa" päivää, aattelin kitkee kukkapenkkejä ja pusikonalusia. Hianosti onnistuin välttelemmään sitä hommaa. Yhtään rikkaruahoo ei oo kitketty, mut mulla on lasipulloon maalattuja syrämiä ja kankaasta väsätty taulu (josta en ees tykkää). Mistä ne puutarhaihmiset reppii sen puhdin tarttua niihin rikkaruahoihin???

Ryästösaalis.

Otin luvan kans tavaraa autiotalosta. Paras juttu on Mäkisen Kuvastin Oy:n hopeapeili. Muavikehykset taitaa olla vähä tupakan kellastuttamat, mut ei haittaa.

Hellaksen karkkipurkki jossa oli tilpehööriä.

Termospullo ja Mariannepurkki joka oli täynnä kahveenporoja.
Kahveet jätin kyl niistä keittämäti.

Seittemän lätyn lättypannu.
Tän kunnostamiseen otan ilolla vastaan neuvoja.
Marttojen sivuilta jo jottain yritin oppia.

Eilen näkyki jo yhresä kuvasa "liha-pala"-palju johon meinaan istuttaa sallaattia. Lisäks otin punasen ämpärin ja vihreen pesovatin.

Lopuks viälä poonuksena kuva mettästä raahatusta lasisesta lampunkuvusta. Laitoin sisälle keltasta muavikassia ja suttasin sen sisälle multaa. Istutin siihen krasseja ja laitoin roikkumaan huvimajan ovenpiäleen. Saas nährä miten viihtyvät.

Lempiruno.

TULPPAANI

Se on Hän! Se on Hän!

Olen pähkähullu, nauran yhtä päätä.

Olen muuttunut suihkukaivoksi.

Ja kadut ovat tyhjät.

Tuolla tulee toinenkin.

Viheltelee kädet housuntaskussa.

Aamu on suurenmoinen!

Aurinko, terve!

Sieltäkö sinäkin?

Lauletaan kaikki!

Herätetään koko kaupunki!

Tulipunainen tulppaani on minulla!

Nappini lävessä.

Mutta minä syön sen nyt.

Aurinko, aurinko, aurinko,

minä tahtoisin purra sinua,

tulppaanien kuningas!

-Mauno Manninen

Huvimajan tyyli 2014.

Mulla on ollu aina tavotteena saara huvimaja siistiks vappuun mennesä. Tavote saavutettu. Tänä vuanna ompelin sinne uuret verhot ja istuintyynyt.

Verhot tein kankaansuikaleista ja istuintyynyihin otin vaahtomuavit mamman vanhoista tualinpehmusteista, leikkasin ne tualeihin sopiviks ja päällystin ne retrokankailla.

Taulujaki oon laittanu pari seinälle. Valiojäätelömainoksen piti päätyä meijän keittiöön, se kun on samalta vuarelta ko meijän talo. Mut mää en oo tyytyväinen noihin kehyksiin, vaikka tuunasinki alunperin retliinit kehykset eriväriseks. Huvimajaan välttää.

Yks päivä söin pöyrän ääresä ruakaani ja oli omituinen olo. Tajusin, että en oo monneen viikkoon syäny lämmitä ruakaa sisällä talosa. On niin paljo tullu syätyä huvimajasa, että sisällä syäminen alko jo olla erikoista ja eksoottista. Voitte varmaan arvata, että mää rakasta tota kopperoo tuala pihan perällä.