On ihan pakko katkasta tää hiljaiselo täälä, mää ko sain tännään kotio kauan orottamani emännänkaapin. Mamman tuttu oli sanonu, että jos ei kenellekkä kelpaa ni hän tekkee siittä vappukokon. Tottakai mulle kelpas!
Pappa sitä puunas. Ihana pappa. Tännään se kuskas sen mulle ja mää olin niin innoissani, että unohdin ihan olevani flunssasa. Kauheella tohinalla laitoin hyllypapereita ja testailin tiäs mitä romuja kaapin päälle.
Menikö överiks? Onks toi hyllynreunakoriste jo liikaa? |
Siälä se nyt on sit syämähuaneesa. Tarttee malttaa olla täyttämättä sitä roinalla. Elättelen toiveita, että meillä olis joskus keittiöremontti jossa vähennetään keittiöstä kaappeja, sit toi tullee tarpeeseen. Nyt mää meen istumaan pöyrän ääreen ja istun ja kattelen mun kaappiani. Jee!