Ihan ko ennen vanhaan.

Lauantaina (sen jälkeen ko olin nähny ♥Susannan♥ keskustorilla) lährin junalla Loimaalle. En ookka pitkään aikaan kulkenu junalla. Juna oli ihan ko ennen vanhaan, paitsi että kaikki ojenteli älypuhelimians kondyktöörille, paperiliput taitaa olla historiaa.

Kans pitkään aikaan en oo kattellu Loimaan keskustaa, mut eihän se mikskään muutu, oli ihan ko ennen vanhaan. Tyhjää katua pitkin huristeli rattori ja torilla oli joku ihminenki.

Syynä matkaan oli luakkakokous Seurahuaneella. Meillä oli jo yks yläasteen luakkakokous 3 vuatta sitte. Se oli niin kivvaa, että päätettiin nährä taas. Tällä kertaa kutsuttiin rinnakkaisluakan tyyppejäki.

Parikymmentä näistä tuli paikalle.

Nauroin ripsivärit poskille, vannoin ikuista ystävyyttä halaillen baarin vessasa, join liikaa kaljaa ja puhuin teinijuttuja. Ihan ko ennen vanhaan.

Tapani mukkaan olin jo yhreltä nukkumasa porukoilla. Ihan mahtavaa täsä reissusa oli seki, ettei mukulat ollu mukana. Sai istua keittiösä aamulla ihan rauhasa ja höpöttää. Ihan ko ennen vanhaan.

Koska keli oli aamulla komia, sai olla yäpuvulla ulkona.
 Ihan ko ennen vanhaan.

365 kuvaa, osa 20.

Toukokuun 12. oli vähä huano päivä,
 mut sitä paransi puhelias käki.

Toukokuun 13. sorsapariskunta tuli meijän piänelle lammelle. Siirryttiin sisälle vakoilemmaan niitä ikkunasta,
riitti hupia pitkään.

Toukokuun 14. rakennettiin aitaus äSsän dinosauruksille
ja toinen viäreen Koon hevosille.

Toukokuun 15. oli kevvään viiminen touhutunti.
Ei ollu ahrasta.

Toukokuun 16. Koo nukku luultavasti viimiset päikkärins ja söi luultavasti viimisen kerran tuttia. Päikkäreitä se ei ollu nukkunu parriin viikkoon ja nyt ko se oli väsyny, lahjoin sen tutilla nukkumaan, sitä se ei oo syäny ainaka kuukauteen.

Toukokuun 17. kävin käsityäkorttelisa moikkaamasa Susannaa.
Se oli kauheen kiva! Toivottavasti nään uurestaanki.

Toukokuun 18. tuli kunnolla kesä.

Erellisesä postauksesa saippua-arvonnan tulos, noin niinku jos ette huamannu. :-)

Saippua-arvonnan voittaja.

Semmosen lipukkeen se äSsä veti, että tossa on nyt sitte voittaja:

Onnee Lazinessille! Hyvät saippuat saa, mitä sitte valikoimista valkkaaki. :-)

Ryästösaalis.

Otin luvan kans tavaraa autiotalosta. Paras juttu on Mäkisen Kuvastin Oy:n hopeapeili. Muavikehykset taitaa olla vähä tupakan kellastuttamat, mut ei haittaa.

Hellaksen karkkipurkki jossa oli tilpehööriä.

Termospullo ja Mariannepurkki joka oli täynnä kahveenporoja.
Kahveet jätin kyl niistä keittämäti.

Seittemän lätyn lättypannu.
Tän kunnostamiseen otan ilolla vastaan neuvoja.
Marttojen sivuilta jo jottain yritin oppia.

Eilen näkyki jo yhresä kuvasa "liha-pala"-palju johon meinaan istuttaa sallaattia. Lisäks otin punasen ämpärin ja vihreen pesovatin.

Lopuks viälä poonuksena kuva mettästä raahatusta lasisesta lampunkuvusta. Laitoin sisälle keltasta muavikassia ja suttasin sen sisälle multaa. Istutin siihen krasseja ja laitoin roikkumaan huvimajan ovenpiäleen. Saas nährä miten viihtyvät.

Autio sauna.

Anoppilasa ollesa tullee sillon tällön käytyä yhresä autiotalosa. Nyt Anoppi näytti mulle, että siälä on saunaki. Jotenki surkee näky. Ennen siälä on saunottu ja rentouruttu, se on ollu varmaan hyvä sauna. Nyt se on murentunu pölyseks roskakasaks.

Sisällä talosaki taas kävin. Täälä kuvia erellisestä käynnistä. Yhtä siävää siälä erelleen oli.

Ja mitä siältä (ihan luvan kans) otin,
sen näätte sit huamenna. Jos luaja sua.

Mainos.

Ihan enste muistutan saippua-arvonnasta. Sunnuntaina arvon voittajan.
Mut sit se varsinainen asia:

Suomen käsityöyrittäjien Käsityökorttelikiertue etenee ens viikonloppuna Tampereelle. Jos vaan yhtään ootte maisemisa, ni menkää keskustorille. Varsinki Facebookista saa kätevästi selville, että mitä kaikkee kivvaa siältä löytyy (kirjota hakuun käsityökortteli).

Lempiruno.

TULPPAANI

Se on Hän! Se on Hän!

Olen pähkähullu, nauran yhtä päätä.

Olen muuttunut suihkukaivoksi.

Ja kadut ovat tyhjät.

Tuolla tulee toinenkin.

Viheltelee kädet housuntaskussa.

Aamu on suurenmoinen!

Aurinko, terve!

Sieltäkö sinäkin?

Lauletaan kaikki!

Herätetään koko kaupunki!

Tulipunainen tulppaani on minulla!

Nappini lävessä.

Mutta minä syön sen nyt.

Aurinko, aurinko, aurinko,

minä tahtoisin purra sinua,

tulppaanien kuningas!

-Mauno Manninen

Kansallispuvulla häisä.

Kuten tosa eilen mainittinki, oltiin lauantaina häisä. Pari oli nätti, ruaka oli hyvvää ja oli ihanaa nährä sukulaisia. Koo putos kirkosa penkiltä toimituksen aikana ja äSsä poras muuten vaan alkumaljoja nostellesa, mut sen jälkeen ko mukulat sai ruakaa, ni kaikki suju kivasti ja kaikilla oli hauskaa.

Laitettiin Mamman kans kansallispuvut. Löysin taannoin kirppikseltä Munsalan kansallispuvun viirelläkympillä, vaan paita puuttu. Koska nyt melko viime tinkaan päätin laittaa ton puvun, mun tartti tehrä alle viikosa siihen paita.

Mammalla Sulkavan puku ja mulla Munsalan.

Kenkätki kirppikseltä.

Kansallispuvuthan on täysin käsityätä, joten älkää ny järkyttykö ko kerron, että ompelin kaikki pitkät saumat ompelukonneella. Tosin jätin saumat sellaseks, että saan purettua helposti ja ommeltua sen oikeeoppisesti kokonaan käsin. Helmaan tarttis tehrä jottain reikäommelkuvioo.


Juhlien jälkeen päätin viälä ottaa teille ittelaukasulla kuvan ompelemastani pairasta, mut miäs tuli ja pilas koko kuvan. Sai ottaa uuren. Mut hyvä tuli pairasta! Klikkaa vaikka kuva isommaks.
♥Kiitokset sille tätille joka kiikutti oikeenlaista kankasta kaapistans mulle kotio asti.♥

365 kuvaa, osa 19.

Toukokuun 5. mukulat halus jäärä autoon ko menin käymään kaupasa. Erehdyin antamaan niille suklaalla kuarrutetut omenarenkaat ajanviätteeks. Ko tulin kaupasta, Koo oli kuarrutettu suklaalla.

Toukokuun 6. olin näppärä ja tein mukuloille keinulauran. Muuten hyvä vehje, mut tarttis olla kaks mukulaa jotka uskaltaa keinua.

Toukokuun 7. jatkoin ompelua ompelukurssilla. Se kurssi on aina viikon kohokohta. Kuvasa Sinisen siiven satuja -blogin Annalta saatu neulatyyny. Ihan paras, muuta en ennää meinaa käyttääkään.

Toukokuun 8. jäätiin pihalle touhutunnin jälkeen leikkimään vesisatteeseen. Kotona sitte piti lämmitellä muurinpiälesä pualen iltaa että sai ittens lämpimäks.

Toukokuun 9. istuin iltaa vanhimman kaverini kans.

Toukokuun 10. olin häisä.

Toukokuun 11. viätettiin äitienpäivää anoppilasa. Kuvasa kampeen itteeni perse pitkällä rattorin kyytiin. Köntys mikä köntys.

Synttärikatti.

Tännään on meijän katin syntymäpäivä. Kolme vuatta se on nyt onnistunu välttelemmään kettuja ja ilveksiä, selvinny luut murjovista mukuloista ja haalinu pihan kaikki punkit. Kolme vuatta mää oon sitä rakastanu ja toivon niitä vuasia paljo lissää.

(silitystä, ei kirutusta)

Synttäripusu.

♥ Paljon onnee Putte-kulta! ♥

Silmänruakaa emalipytyistä.

Voi hyvänen aika miten sitä voi ihminen orottaa jottain niin paljo! Mää oon kiamaroinu melkein tuskisani ko oon varronnu hyllyyni tasoja. Miäs sano käyväns kaverin pajalla ne tekemäsä, molemmille sopivat ajat meni vähä ristiin ja mää steppasin kärsimättömänä. Mut nyt on hylly seinäsä. Mää hihkuin riamusta ko kannoin emaleita kaapista hyllyyn. Miäs katteli silmät pyäreenä, että miten joku voi saara tyyrytystä noin turhasta hommasta. No mut hei, täähän on sitä silmänruakaa! Pyssyykö sitä ilman ees henkisä?