Kesäkissa.

Meijän kissa muuttuu syksyllä syksykissaks, mut ilmeisesti viälä nykyäänki ihmiset ottaa ittellens kesäkissoja. Mää luulin, että semmonen olis jo historiaa. Luulis nyt ihmisten tajuavan, että kissan ko ottaa, sitä sit hoiretaan vuasikauret. Muistuttakkaa tuttujanne ja kavereitanne, että kissan hylkääminen on rikos, ei ne pärjää omillans luannosa. Ja jos tiiätte jonkun, jolla on kissanpentuja, ni muistuttakkaa sitä harkittemmaan tarkkaan kenelle niitä pentuja luavuttaa.

Punkkitarkastus, katti nauttii.

Raja se on rapsutuksellaki. (Ei se Koota satuta.)

Vesipeto.

Kesän 2013 villitys.

Rupesin soseuttamaan mun sallaatit sillon ko viisaurenhammas oli just leikattu. Oon jatkanu sitä soseuttelua sen jälkeenki ko sallaatin pureskelu jo onnistu, poski voi jo oikeen hyvin. Joka ilta teen ittelleni erilaisen vihreen pirtelön ja pualet säästän aamuks. Herkutellaan sit aamulla Koon kans. Laitan siis kaikenlaista vihreetä syvvään purkkiin, sauvasekottimella surr rurr ja mönjä on valmis. Mönjää lassiin 2/3 ja loput vissyä. Kyllä on hyvvää!

Voikukan- ja mustaherukanlehtiä, ketunleipiä, viinirypäleitä ja omena. Plus sitä vissyä.

Pari kiiviä, kurkkua, koivunlehtiä ja kuusenkerkkiä. Plus sitä vissyä.

Tähän meinasin laittaa kuvan lasista jossa on mukuloilta syämäti jääneitä hedelmänpaloja (omenaa, kiiviä, viinirypäleitä), kylmäpuristettua kookosöljyä, kurkkua ja friseesalaattia. Plus sitä vissyä. (Oli niin kauheesti hyttysiä etten lähteny ulos rehuja ettimään.) En sit laittanu kuvvaa lasista. Kuka muka jaksaa kattella kolmee kuvvaa laseista joissa kaikisa on samannäköstä vihreetä moskaa? Pistin kuvan Koosta sen jälkeen ko se oli juanu vihreetä pirtelöö. Se on ihan hulluna siihen, mut äSsä ei suastu ees maistamaan.

Retrokuoseja.

Tuskailin ko kaapista ei löytyny mittään päällepantavaa. Sit siinä kaappia penkoesa putos lattialle kymmenkunta pitkää kalsaria. Mun kaappi oli viälä talviasetuksilla. Kaivelin kesäkamppeet varastosta ja laitoin ne kalsonkit tilalle. Löysin kaikkia kivoja kesävaatteita, monen olemasaolloo en ees muistanu. Mitäs tykkäätte näistä kuaseista?

Paitoja.

Hammeita.

Ne syö mun vauvaani!

Me muut ollaan varmaan jo totuttu hyttysiin jonkun verran, mut Koolle tää on eka kesä niitten armoilla. Viime vuanna se oli meinaan paljo vaunuisa verkon suajisa. Koo ei ossaa huitoo niitä pois ja tuntuu muutenki siltä, että se saa erityisen kutisevat paukamat. Välillä se raappii päätäns ja huutaa, mut kohta se istuu taas tyynenä rappusilla alasti, samalla ko lauma hyttysiä aterioi. Reppana, laiska äiti sillä ko ei vahri tarpeeks.

Kirppis ja kirppis.

Löysin Kangsalta uuren kirppiksen. Tosin se on ollu paikallans jo tammikuusta lähtien, mut milläs sitä olis ennen huamannu ko nyt vasta saivat kunnon teipit ikkunaan ja kyltin. Kyltisä lukkee Pelastusarmeija. Löysin siältä mukuloille pussilakanan ja lakanan, sekä pari tyynyliinaa. Kaikki muu onki sit Lähetystuvan satoo, joka näisä kuvisa näkkyy. Ihana lähetystupa.

Pupu Tupuna -haalari, kokkoo 70cm, sammaa kokkoo paita. Hailakampi paita Koon kokkoo.

Ne tyynyliinat ja sitte ilmeisesti äitiyspakkauksen laatikkoon tehty  reunahörhelö. Mun piti tehrä siittä ittelleni hame, kuminauha vaan reunaan, mut sainki nyt toisen irean.

Se pussilakana ja lakana. Lakana on kauhian piäni, mut jos siittä raskittis vaikka tehrä jottain, on vaan aika ohutta.

Mitäköhän mää näillä teen? Mennee varmaan teini-ikäselle. Oottelen sit kai 10 vuatta? ÄSsällä on tommonen punanen raitatakki nyt käytösä, aika lailla piänempi.

No tää nyt ei oo retroo, mut taisin löytää tän kesän lempivaatteen. Mikä liä Elloksen hame.  Mistä mää saisin miähen jota kiinnostais mun blogi? Sais auttaa kuvvaamaan. Taas tämmänen kuva jossa tiiraan, että joko se ittelaukasu otti kuvan. Juu otti se sit just. Tää oli paras niistä kolmesta yrityksestä joitten takia mää juaksin erestakas.

Tää ei oo mun löytö, vaan kaveri toi tän mulle kirppikseltä. Tai toi Koolle, millai se nyt menneeki... Ihana haalari!!!

Ramuton mukula.

ÄSsä oppi ajamaan pyärällä. Nyt se ajjaa ympyrää autotallisa. Vauhti on kauhee ja välillä se täräyttää päin seinää tai tavaroita. Autotallin ulkopualelle ko uskaltautuu, ni varmasti mennee nurin, se kun suuntaa heti johonki kyntöpellolle. Normaalisti voi olla montaki semmosta päivää, ettei siltä pääse poru, mut tännään on päässy jo ainaki kolme. Tarttee hommata kaappiin lissää laastareita ja kaivaa kypärä siältä mihin se on piiloutunu. Se on aika ramuton mukula. Sais opetella ajamaan hittaasti kans.

Oli muuten taas vaikeuksia keksiä postaukselle otsikko. Miähen ehrotukset oli:
Täsä kohtaa oli ennen kauppa.
Mitäs, kylhän uuresa autosa koukku tarttee olla.
Sekaleipä.

Älä lue jos ällöttää.

Multa leikattiin tiistaina toinen alaviisaurenhampaista pois. Yläkuvasa leikin Marlon Brandoa kummisetänä. Tosin vaan pualittain ko toinen poski ei pullota. Motskari on kuvausrekvisiittaa, Marlon Brando on aasinsiltana. Mut juu, oon täsä ny näyttäny hamsterilta. Onneks turvotus alkaa jo vähä laskee, lauantaina olis ylioppilasjuhliinki mennoo.

Mulla ei nyt niin kauheesti oo mittään hammaslääkärikäyntejä vastaan, itseasiasa mää nautin hammaskivenpoistostaki, pyyrän nykyään raappimaan ne sillä terävällä koukulla, joskus ne meinaan käyttää jottain ihme ultraääntä, mut se latistaa tunnelmaa. Puudutuksista mää vaan en tykkää. Ja hammasta tuskin voi leikata pois ilman puudutusta. Johan se niitä piikkejäns siinä sit tökkiki sen sattaan kohtaan mun kitusiani.

Koska kysseesä oli leikkaus, mut peitettiin semmosella sinisellä kuitukankaalla jossa oli vaan suun kohralla läpi. Se oli oikeen kiva, ko oikeen käytti miälikuvitusta, ni näytti niin ko olis kattellu sinistä taivasta. Pualtoista tuntia se täti sit sitä hammasta siältä kaivo. Kauhia rälläköiminen että sen sai piäniks palasiks. Välillä kuulu kauheeta rutinaa ja risahruksiä. Juuret se nyppi siältä kaikki eriksens, ne oli jotenki koukun malliset ko niitä piti käännellä ja väännellä että ne sai kiskottua ulos. Sit viis tikkiä ja homma oli valmis. Eikä sattunu yhtään. Siis oikeesti!

Neitseellinen poski ja myähemmin mustaks runnottu. Tikit ei kauheesti näy ko poski on turvoksisa ja suu ei aukee enempää.

Jälkeenpäin oon syäny antibiootteja ja särkylääkkeitä. Ei se nyt mitenkään järjettömästi särje, mut saattaisin kumminki olla kärttynen ilman särkylääkkeitä. Jos nyt valittammaan ruppee, ni tikit kutittaa, tuntuu niinko olis roskia suusa, ja poski on turvoksisa ja kippee koskee. Ei oo kivvaa jos mukula moksauttaa pääns siihen poskeen, tai huitasee kirjalla. Suurin ongelma on kaiketi ollu se, että suu ei aukee kauheesti. Tai kai se aukeis, mut sitä ei oo kiva aukasta. Eiköhän se siittä sit ko turvotus laskee.

Mun loppulausahrukseni on se, että ei tää nyt niin paha homma ollu. Pari päivää näytän tyhmältä, mut sen jälkeen pystyn taas pureskelemaan vasemmallaki pualla hampaita. Sitä en ookka sitte tehny melkein vuateen.
Suasittelen toimenpirettä ja Kangasalan pääterveysaseman hammashoitolaa lämpimästi kaikille.

Pitsiä ikkunaan.

Joku ihana oli virkannu mulle keltasesta villalankasta olohuaneeseen verhon. Se löyty pikkurahalla kirppikseltä. Pittuutta olis voinu olla pualisen metriä enemmän, mut ko on noi sivuverhot ni asia ei niin kauheesti haittaa.

Kirppikseltä löyty tosa kevväällä kans sinisestä lankasta virkatut kaks verhoo, muistaakseni euron kappale. Ne laitoin kellarin vessaan. Siälä kun ei oo ko yks ikkuna, ni laitoin toisen vastapäiselle seinälle hämähäkeille leikkipuistoks.

Loimaanmurteen pikakurssi.

Loimaanmurre on varmaan vaikeeta oppia, jos sitä haluais opetella. Mittään kiälioppeja en ruppee teille selvittämmään, mut käänsinpä huvikseni jottain lauseita, saatte sit vertailla eroja. Yleistää ei kannata, kaikki loimaalaiset ei tiätenkä samallaisti puhu, nää on sillai millai mää ne saatan sannoo.

Kärpänen on pienempi kuin jänis.
Kärvänen on piänempi ko jänes.

Tietyömiehillä näkyy "raksaperse".
Tiätyämiähillä näkkyy pershoro.

Se on aika tyhmä mies.
Siin on kans tavallinen tollo, se äijä.

Tule jo sieltä vedestä, tuossa on pyyhe.
Paas tullen si siältä vetestä, tos on hantuuki.

Täytyy hakea lasit, että näkee lukea.
Tarttee hakkee klasit, et näkkee lukkee.

Ottakaa kakkua ensin.
Pankaas ottain kaakkua enste.

Syön illalla mieluummin suolaista kuin makeaa.
Syän ehtoolla mialuummin sualasta ko makkeeta.

Kävin tuossa äskettäin Oripäässä, Orisuolla ja Metsämaalla.(=Loimaalaisia kyliä)
Kävin tosa hiljattain Orippääsä, Orissualla ja Mettämaalla.

Lahkeet kastuivat ja kengät myös.
Puntit tuli märjäks ja kenkät kans.

Kahvia ei voi syödä haarukalla, vaikka kuinka ahne olisi.
Kahvetta ei voi syärä kahvelilla, vaikka kuin perso olis.

Pitäisi pitää kiirettä, että ehtisi äidin kanssa veneeseen, mutta kai se on jo täynnä väkeä.
Tars pittää kiirutta, et ehtis äitin kans venneeseen, mut kai se on jo täynä väkkee.

Kummallisia ne loimaalaiset, puhuvat kovaäänisesti hassuja juttuja.
Erinomasia ne loimaalaiset, kailottavat ihan hullumaisia.

Lopuks teille helppo tehtävä, kääntäkääs ereltävien juttujen mallilla seuraavat lauseet loimaan murteelle:

• On kivaa kun on rahaa, niin saa lihaa mahaan, mutta sitten voi lihoa.
• Tarjoilija, keitossani on kärpänen.
• Kakku on makeaa, rievä suolaista.

Volkswagen Riviera, vuasimallia 1970.

Itäsuamen hipit tuli taas visiitille. Tällä kertaa kulkuneuvona oli Englannin tuliainen, Ameriikasa alkutaipaleens viättäny Volkswagen Riviera. Ihka aito hippiauto siis. Voitte kuvitella mun kateuteni.

Kattokaa kuin ihanan avaraa!

Katon saa ylös, siälä on makkuupaikkoja usseemmalle, hipit tais kyl nukkua tällä kertaa ihan lattiatasosa. Aikamoinen porukka tuala pystyy yäpymään.

Hipit tuli illalla, nukku yäns autosa ja sit ko Tiptap-täti kerkes paikalle, ni lährettiin ajelemmaan. Mun on turha yrittää selittää teille, että mimmonen elämys se kyyti mulle oli, siittä tulis liian pitkä ylistysteksti. Jos kuvat sit vaan puhhuu pualestans.

Haettiin jätskit, valkkasin mahrollisimman retron eli Murueskimon.

Volkkarin ikkunasta maisematki näytti viis kertaa kauniimmalta ko tavallisesta autosta. Siis oikeesti!

Matkustajasta ei voi sannoo sammaa.

Täsä on semmonen retrokärpänen joka mua puri jo vuasia sitte.  En sitte tiiä pitäiskö sitä kiittää vai kirota.

Kahvihammasta ko kolotti, pysähryttiin pysäkille.

Kohta vesi kiahuu.

Karppisiskojen ohjeella tehtyä kaakkua, suasittelen!

Mulla EI oo valkosia sukkahousuja jalasa, eikä muunkaan värisiä.

Näin tämä volkkari käynnistettään. Tosin sen voi kans lykätä käyntiin...

Ja sinne ne sit lopulta meni ja mää jouruin jäämään kotio. Nyyh.

Huamasin siinä piirteen ittestäni. Kai mää tykkään herättää huamioo, vaikka ees auton kautta. Mää jäin kaipaamaan sitä millai ihmiset katto ko tolla autolla ajeltiin. Ei ne kattonu pahasti. Voi kuin paljo määki haluaisin ittelleni tommosen auton...

Kirpputori Annuli, Valkeakoski.

Aattelin, että on parempi esitellä vähän sitä Annulia, mää ko oon intoillu siittä jo niin monta kertaa. Siältä löytyy tavaraa 850m2 kahresa kerroksesa. Myyjä-tätit on mukavia, eikä tavarat oo hinnalla pilattuja.

Näyteikkuna luppaa paljo.

Ja sisätilat luppaa viälä enemmän.

Annuli on niitä nykyään harvoja kirppiksiä, joista tavaraa löytyy lajiteltuna. Vaikka kyl siältä ihmisten omia pöytiäki löytyy.

Siälä olis tarjotinlootasa Aarikan tarjotin 3 eurolla, pari naarmua kyl on.

Tiptap-täti löysi yläkerrasta hammaslääkärin vaimon vaatteet.

Mää tykkään jopa Annulin vessasta!

Eilisen Annulin kirppislöytöjutun lisäks oon postannu siittä lissää täälä.

Edit: Kirpputori Annuli suljettiin lokakuussa 2013, höh.

Ja sitte on kuulkaas se juttu, että millä me oikeen sinne mentiin! Huamenna kerron siittä tuhansin kuvin (pahotteluni jo etukätteen kuvaähkystä jonka tuun aiheuttamaan), mut en malta olla vilauttamatta jo vähä vihjettä: