sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Vähä ompeluksia.


Miäs kävi mummolasa äSsän kans, ettei äS sitte kiusaa kattia nyt ko sillä on niitä tikkejä. Eihän se kyl viälä varmaan oo siinä kunnosa, että sitä vois jo retuuttaa, mut eipä haavan ennää luulis kovin auki olevan. Viikko ko kuunneltiin sitä mouruamista, ni oon tyytyväinen ko tiiän ettei sitä tartte ennää kuunnella. Tarttee toivoo, ettei mikkään kettu syä kattia ainaka vuateen (tai mialuummin koskaan) nyt ko on kustannettu leikkauski.

Ompelin Koolle turvakaukaloon lämpöpussin. Tulin siihen tulokseen, että ei oo oikeen turvallista kuskata sitä liian suuresa toppahaalarisa. Noin piäni mukula on niin kippurasa, että sitä on vaikee laittaa vöihin, varsinki jos käret ei pysy hihoisa. Lämpöpussisa vyät on siälä sisällä, mukulalla ei tartte olla niin paljoo vaatteita vöitten alla. Ko asiaa tutkailin, ni huamasin, että ilmeisesti liikenneturvaki suasittellee tommosia pusseja piänille vauvoille. Miks siittä ei oo mulle kukkaan puhunu? En oo kenelläkä tommosta nähny. Tarttee ottaa asia neuvolasa puhheeks, että voisivat mainita asiasta ihmisille. Käytin pussiin mitä kaapista sattu löytymään (kai ny ko erellisenä päivänä keksein koko irean). Ulkopuali on vihreetä karvakankasta ja sisällä on punasta fleesee, kiristettävä päänreikä on ruskeeta resoria.


Pussi oli vähä isompi homma ko ei ollu mittään ohjetta tai kaavoja. Sen jälkeen ko teki miäli viälä jottain piänempää ommella, ni tuunasin kirppikseltä löytyneen Barbapapa-pairan. Se oli mun miälestä tylsä liahukehelma. Laitoin vähä oranssia resoria ni johan kelpaa mullekki. Toivottavast kelpaa äSsällekki. Viälä se on varmaan vähä iso, mut kasvaahan se mukula.


Sitte näpertelin äSsän tukkalenkkeihin rusetteja. Se ko on ruvennu innostummaan ittens koristelusta. Tukkaan vois laittaa vaikka sata lenkkiä ja nipsua ni se vaan pyytäis lissää. Vanhoista pehmeeks kuluneista lakanan kappaleista sai hyviä rusetteja.



Sitte tein pari tuttinauhaa. Tai siis toisen tein ja toiseen vaihroin nauhan. Toi klipsussa oleva sininen unikko lähti muuten pois kynsilakanpoistoaineella, otin kuvan liian aikasin. Toisesa on verhoklipsu ja vanha hiuslenkki. En tiiä viälä onks se hyvä vai paha juttu ko Koolle kelpaa tutti. ÄS ei sitä suastunu syämään, mut ei sitä kaivattukkaan. Nyt oon kyl huamannu hyväks sen, että mukulasa on torkkukytkin. Tutti vaan suuhun ja taas voi jatkaa unians. Toivottavasti siittä tutista sitte vaan päästään aikanaans helposti erroon.

4 kommenttia:

  1. Tiina26.2.12

    Ei tullu missään vaiheessa puheeks et meillä on tommonen lämpöpussi ja se on kyllä maailman kätevin. Toi meijän sankari on ainaki niin kuumakalle et hikoilua vähentää ku saa sen pussin auki esim ku auto on lämmin jne...ja tietty just paljo helpompi kiinnittää ku ei oo ku lämpötila päällä!

    VastaaPoista
  2. Äs kun synty kesällä, ni se pärjäs autossa ihan tavallisilla vaatteilla. Syksyllä ku tartti lämpimämpää se oli jo niin iso, että vyöttäminen suju helposti. Täsä näemmä tulee paljon uusia asioita talvivauvan myötä. Tosiaan kätevä tommonen pussi!

    VastaaPoista
  3. Meillä on kanssa olemassa tuollanen yhenlainen, alehintaan kaupasta ostettu. On vaan ihan pikkuinenm eli just talvivaaville sopeva, ja meillä tuppaa kesällä syntymään vauvat, niin käyttämätä jääny. Varmasti on kyl kätevä ihan jo siks, että tuon ikästä hankala pukuun pukea, ku on niin veltto vielä.. Kivoja ommelluksia muitakin olit tehny. Mulla jääny nuo rusetit aina aikomus-asteelle... Mut jospa joskus ehtis-muistais-jaksais-viittis :)

    VastaaPoista
  4. Empä sanois meijän Koota veltoks. Kun yrittää sen käsiä tunkea hihoihin, se oikeen pinnistää pitämään ne kädet koukussa ja lähellä kroppaa, laita siinä sitte löysää haalaria päälle, pois ne kädet sieltä aina tulee. Neuvolantätikin sanoi että ompa jämäkkä vauva... :-)

    VastaaPoista