lauantai 8. syyskuuta 2012
Lauantai.
Jos tännään olis ollu joku unipossukilpailu, ni meijän perhe olis pärjänny varmaan ihan hyvin ryhmäosuuresa. Maattiin kaikki oikeen puali yhteentoista. Just ko mää innostuin, että aletaan herräämään ihan ihmisten aikaan (viime aikoina puali yhreksältä), ni sit tuli takapakkia koko hommasa. Oli muuten hianoo ko aamulla avasin silmäni ja hämäräsä mua tuijotti tommonen paholaislaps, Koo on meinaan ruvennu irvistelleen. Meinas melkein päästä pissa petille. Harmi ko en saanu sen pahisilmeestä parempaa kuvvaa ko toi tuala ylhäällä, mut hurja se on!
ÄSsä sano tännään, että hänellä on korvakikkeli. Kesti hetken tajuta, että mistä se puhhuu. Sillä on korvasa lirpake, joku fibrooma tai semmonen, ihan vaaraton. Sillon ko se synty, ni joku kätilö sano että sillä on pitsikorva. Mää tykkään enemmän korvakikkelistä. Se olis voitu leikata jo heti syntymän jälkeen pois, mut kukas sitä nyt antaa leikellä paloja vauvastans? Jos sen poistais sit vaikka ennen kouluun mennoo. Mun ihana piäni kikkelikorvani. <3
Pistettiin syksyn ensimmäinen pesällinen pönttöuuniin. Hianosti veti, vaikka oli kylmä pönttö ja piippu, ja viälä matalapainettaki. Hyvä pönttö.
Käytiin oikeen ulkona syämäsä, Pancho villasa. Naapurisa oli Tokmanni ni haettiin katillekki sapuskaa, oli melkein loppu. Nyt riittää vähäks aikaa, 6,8 kg kissanruakaa. Miälenkiintonen tiato, joka varmasti kiinnostaa kaikkia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi kun saisikin olla taas unipossuna. Meillä herää äiti arkena kuudelta, iskä on jo siihen aikaan töissä, lapset herää kuuden seiskan välillä. Viikonloppuna mussukat kyllä muistaa ennen seiskaa herättää vähintään äidin. Voi, että sitä aikaa ennen eskaria ja koulua. Kymmeneen ja joskus jopa yhteentoista mekin usein nukuttiin. Poika sanoi äsken nukkumaan mennessä, että olisi pitänyt laittaa kello varulta soimaan seiskalta, kun nuo viasatin kanavat näkyy ilmatteeksi viikonlopun kaikille. Se katos ei haluaisi missata yhtään lastenohjelmaa, mut ei tullu oikein kauppoja. Taatusti nukun aamulla jokaikisen mahdollisen minuutin ja herään ilman kelloa:)
VastaaPoistaTosi kivat nuo dyykatyt sohvat tuolla alempana. Meinasin yhdeltä nettikirpparilta samanlaiset taannoin ostaa, mutta ei meille mahdu. Sulovileen syndrooma vain meinasi iskeä, kun olisi halvalla saanut :D
Ja tuo vahakangas mikä noissa kuvissa on vilahdellut, Ihana <3 Mistä tuollaisia saa vai onko oikeasti vanha vai onko se edes vahakangasta?
On mulla kyllä käyny tuuri, että mukulat tulee isääns. Elikkä ovat aamu-unisia. Nukkuvat noin yhreksästä yhreksään.
VastaaPoistaVahakangas on aitoo retroo, ostin sen joltain mummolta joka piti kirppispöytää. Piti koko pöytä tyhjentää pikkutavarasta että saatiin se esille. Ei sitä meinaan ollu tarkotettu myyntiin, mut mun oli pakko saada se. :-)
Ihana pönttis, meilläkii on tuollanen kammarin nurkassa, ja olen sitä hiljallee alkanu lämmittämää. Ensimäisenä syksynä sain aikaseksi hirveän savun kun uuni ei vetänytkään, nyt oon viisaampi ja alotan varovasti.
VastaaPoistaMukavia nuo siun muksujen ilmeet ja jutut.
Suloiset lapsukaiset! Kivaa,kun saitte nukuttua, kyllä ne aamut taas siitä tasottuu. hali!
VastaaPoista