Siälä ja täälä.

Oli yks kaveri kyläsä pari yätä. Yläasteelta saakka ollaan kaveerattu. Nyt se assuu tuala parin tunnin ajomatkan pääsä, ei tuu ihan yhtämittaa nähtyä. Varsinki ko mää oon niin huano lähtemään mihinkä "kauas". Hyvä ko se sentää viittii tänne ajjaa, oli mukavaa. Käytiin Vehoniemen automuseossa ja haettiin kotio kiinalaista ruakaa.

Viikonloppuna oltiin mukulan kans Loimaalla. Lauantaina tuli käytyä Jokioisilla Elonkierrossa. Se oli kivvaa tommosen kaksvuatiaan kans. Mukulan suasikeita oli ne siat. Kauheesti se oli kiipeemäsä airan yli sinne elukoitten joukkoon. Yhtään se ei niitä pelänny, taputteli kärsää muina miähinä. Sikojen lisäks siälä oli kanoja, vuahia, lampaita, hevosia ja usseempaa laatua lehmiä. Aikuisia kiinnosti kans ne hyätykasvit joita sinne oli kasvatettu katteltavaks, siälä oli esimerkiks sikuria ja kessua.

Miähen täti kuali tosa kevväällä. Anoppi oli käyny tyhjentämäsä sen asuntoo ja sain ottaa siältä tavararöykkiöstä kaikkee mikä kiinnosti. Monta kassillista tavaraa otinki. Tavaraa oli kivasti säästetty 60-luvulta saakka, ne on nuukaa sukua, onneks. Kirppikselläki kerkesin käymään Loimaalla. Oon ettiny ittelleni keittiövaakaa, onhan niitä kyl näkyny, mutko ovat olleet aina niin kalliita. Ne on aina maksanu vähintään viistoista euroo, Loimaalta löyty tiätysti halvemmalla eli kolmella ja pualella eurolla. Syämähuaneeseen löysin uuren kattolampun, seki makso vaan vitosen. Eiköhän siittäki olis Tampereella pyyretty ainaki kolmekymppiä. Kuvvaan sen sit ko saan sen kattoon. (Koskakohan seki tapahtuu, remppa vaan jatkuu ja jatkuu...)

Emalipotut tätin peruja ja oranssi vaaka kirpparilta. Laitoin ne keittiön oven päällä olevalle hyllylle.

Pari kivvaa piäntä mattoo ja 70-luvun villapaita.

Näin yhren ala-asteaikasen luakkakaverin pitkästä aikaa, sillai sattumalta. Myähemmin rupes melkein naurattammaan, ko muistin jossain vaiheesa aatelleeni, että kyllä nyt hävettää ko päällä on ihan tavalliset vaatteet. Mulla oli caprihousut kirppikseltä ja Indiskan aletangosta ostettu tunika (ainoo vaate mitä oon pitkiin aikoihin ostanu käyttämättömänä). Rynttyliisa ei näköjään tunne oloons ennää kotoisaks, ellei päällä oo jottain ihmeellisiä rynttyjä.