50 euron keittiöremontti.

Isänpäivän kunniaks esittelen Pappan tekemän keittiöremontin. Maalaamalla kaapinovet ja tekemällä uuret vetimet muuttuu koko keittiön ilme. Eikä tuu kalliiks.

Tältä ne näytti ennen.

Mamman ja Pappan kaapinovet on 25 vuatta vanhat ja onneks umpipuuta, maalaamalla ne sai uurenverosiks. Puusepältä sai halvalla tammilistaa josta Pappa pätki vetimet ja lakkas ne. Alan harkittemmaan sammaa hommaa meijän keittiöön, retro-ovia ko tuskin mistään löyrän.

Ihana Pappa.

Hyvvää isänpäivää kaikille isukeille!

Vauva tuli taloon.

Meijän mukulat ei oo kumpikaan kauheesti välittäny nukeista. Mut yks päivä kirppiksellä Koo rupes huutamaan VAUVA, VAUVA ja osotteli sormella yhteen pöytään. Siälä oli nukke, hintaa oli kolme euroo ja aattelin, että kai se sit on ostettava. Nyt Koo sit ronttaa sitä sinne ja tänne. Se hokee vauva, vauva ja nukkuuki sen kans. Onks musta nyt tullu isoäiti ko mun lapsella on vauva?

Vauvalla oli päälläns semmonen karmee vaalenpunanen potkupuku joka ei pysyny kiinni. Ompelin tännään pikasesti sille uuret vaatteet.

Ko kerran konneet oli jo lämmitetty, ompelin mukuloille kaulahuivit. Toisella pualla trikoota ja toisella bambujoustofroteeta.

Jo kevväällä suunnittelin tekeväni mukuloille kurahanskat. Nyt sain tehtyä yhret. Vaippojen ompelemisesta on jääny paljo piäniä pul-kappaleita, nehän pittää vettä. Otin kaupan hanskoista (jotka aina alkaa heti vuataa saumoista) kaavat. Tiivistin saumat silittämällä niihin saumausteippiä. Ainaki ekalla ulkoilulla olivat oikeen hyvät. Olisin tehny toisetki, mut saumausteippiä meni ensimmäisiin koko se metri joka mulla oli.

^ Kaulahuivit, kurahanskat >

Vastauksia kysymyksiin.

Sinisen siiven satuja-blogista sain haasteen. Täsä vastaukset Annakristiinan kysymyksiin:

1. Mikä on joulussa parasta?
Tunnelma ja odotus. Touhottaminen ja rauhottuminen. Koko joulu. <3

2. Jos sinulla olisi huomenna vapaapäivä, miten käyttäisit sen?
Ehkä ompelisin. Tai siivoisin ruakakaapin. Tai lähtisin kaupunkille. Vappaapäivähän on mulle semmonen, että mukulat on Miähen kans jossain muualla.

3. Mikä on viimeksi lukemasi kirja?
Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru. Ei hullunpi.

4. Teetkö usein heräteostoksia? Mitä viimeksi?
Kaupoista harvemmin teen heräteostoksia, ruakakaupasta kylläki jottain piäntä joka kerta. Mut ne kirppikset, nehän on pelkkää heräteostoo mitä mää siältä raahaan. Viimeks ostin meille lissää astioita, vaikka kaapit on jo ennestäänki täynä.

5. Millainen on pukeutumistyylisi?
No tämmänen rynttyliisa-tyyli. Siittä toi mun nimiki tullee, mamma on sanonu mua aina rynttyliisaks nauraesans mun vaatteitani. Tossa päivän asu, villaa ja krimpleneä:

Ässä otti musta tännään kuvia. Täsä ulkona.

Täsä sisällä. Toi on oliiviöljypullo, ei viinaa.

6. Lempipaikka kodissasi?
Kesällä nimesin lempipaikakseni huvimajan, mut tälläi syksyllä se on varmaan sauna. Mukulat pluttaa suihkun pualla paljuisans ja mää isken kylmän selluliittipyllyni kuumalle lauteelle. Koko kroppa sullaa siinä lämmösä ja mää muutun ihan veteläks, ihanaa. Vaikka nyt eilen valitin mukuloitten kans saunomisesta, ni kyl siinäki on pualens.

7. Suosikki ja inhokki kotityö?
Suasikki on varmaan pyykkääminen. Se on tavallaan ihan mukavaa, varsinki ko lajittellee puhtaita pyykkejä. Inhokki on taatusti kaikki mikä liittyy tiskeihin.

Suasikki.

Inhokki.

8. Mitä harrastit lapsena?
Pari kertaa kävin pesäpalloo pellaamasa (niin ko kunnon loimaalaisen sillon kuuluki), mut lopetin ko eka peli jossa olin mukana hävittiin mun takia. En oo oikeen ollu ikinä harrastava ihminen.

9. Millaisessa paikassa asut?
Mettän ja pellon välisä. Meillä on yks naapuri, sekään ei pahemmin meijän pihalle näe. Kangasalan keskustaan 10 min matka ja Tampereen keskustaan 20 min. Täyrellinen sijainti siis.

10. Mitä näet lähimmästä ikkunasta?
Peltoo. Ko nousen konneen takkaa seisomaan, on tommonen näkymä:

11. Mitä odotat eniten seuraavalta vuodelta?
Että Koo ruppeis puhumaan jottain järkevää, sillai että sen kans vois jo keskustella. Ja että rakennettais mukuloille leikkimökki. Ja että tekisin paljon kirppislöytöjä.

Kosto.

Kävin äsken saunasa, sallaa mukuloilta. Saunoin ilman ovesa ramppaavia mukuloita, ilman mitättömiä mukuloille sopivia löylyjä, ilman suihkuhuaneesta kuuluvaa mukuloitten tappelua. En myäskään ripustanu pyykkejä vilvotellesa, enkä juassu rappusia iltapuuron takia. Mää saunoin sillai ko saunoo kuuluu. Ai ko se oli mukavaa.

Nyt mää meinaan kattoo ennennäkemättömän version Baskervillen koirasta, enkä varmasti lajittele pyykkejä. Tää on kosto perhe-elämälle, siks koska Koo herätti mut aamulla just ko olin unesa päässy lomamatkalle Turkkiin ja ehtiny vasta hotellin aulaan. Viätävä ko onki harmittanu koko päivän.

Kohtia.

Hinnat kohdallaan.

Arabian astioista pyydetään kirpputorilla ussein hirveitä summia. Uurenverosesta sen ymmärtää, mut kun vanhat astiat nyt yleensä on sitä elämää aikalailla nähny. Eilen törmäsin kirppiksellä pöytään, jossa oli osattu hinnoitella vanhat, kolhiintunneet astiat oikein.

Arabian toopi makso 1,50 e. Voishan sitä ihan käyttää vaikka mehutoopina, mut luulen että käytän sitä maljakkona, on aika krakeloitunu sisältä. Leiman mukkaan toopi on tehty vuasien 1928-1932 välillä.

Piäni teekannu ei oo Arabiaa, mut vanha se on. Hintaa oli 0,50 e, kantta on hiukan liimattu, muuten kunnosa. Näin sitä pittää hinnotella liimatut ja kolhiintunneet astiat.

Kaks Arabian tassia ostin, retiisikuppi on vanha löytö ja vaan rekvisiittana kuvasa. Ei se taira olla sammaa paria ton tassin kans, mut soppii siihen ihan hyvin. Tassi makso 0,20 e. Puhalluskuviotassi makso 0,50 e, siinä ei oo mittään vikkaa, joten sen olis voinu hinnotella korkeemminki.

Uusi ulottuvuus.

Rynttyliisa löytyy nyt sit kans facebookista. Sinne saattaa aina joskus tulla ekstramateriaalia, eli jos meijän touhut nyt niin kauheesti kiinnostaa, ni tykkäämään vaan.

Kaikki postaukset päätyy sinne, jotkut voi tykätä seurata blogia fb:n kautta, siispä annan siihen mahrollisuuren. Kovin hittaasti ne jutut kyl sinne päivittyy, kattelin viiveen olevan usseemman tunnin. Mut tuskin kukkaan muutenka päivystää konnella, niinku että koskas se taas bloggaa.

Blogi löytyy facebookin lisäks jo blogilistalta, blogkeenista ja bloglovinista. Twitteriin en mee, mut onks viälä jottain jonka kautta joku haluais seurata?

Luontokuvia.

Eilen olin Kokemäenjokilaakson Luontokuvaajat ry:n tilaisuuresa Mimmin kans. Sami Karjalainen oli luennoimasa kirjoistans ja neidonkorennoista, hirmu miälenkiintosta! Ostin siltä pari sen kirjaa. Luantokuvvaajat näytti kuvians, ihan mahtavia otoksia esimerkiks valkosesta hirvestä. Hyvvää ruakaa, mukavia ihmisiä ja sauna. Mitäs muuta sitä voi toivoo marraskuiselta lauantailta?

Siälä oli kuvakilpailu, aiheena ötökät. Ensin aattelin, etten uskalla osallistua, ne on niin taitavia kuvvaajia siälä. Kolmella kuvalla olis saanu osallistua, ujona vein sinne yhren. Se tuli kilpailusa toiseks. Ehkä ei tarttis aina olla niin arka, hyvinki voi käyrä.

Tällä sain hoppeeta.

Sattumalta sit otin seuraavan Vuoden luontokuvan. Kuvan nimi on Susi sumussa.

(Oikeesti kuvan nimi vois olla
Hormi ei verä tai Savustettu täytetty susi.)

Viledan liinoja.

Täähän on nykyään yhtä mainosta tää mun blogi. Sain Buzzadorilta* Viledan mikrokuituliinoja. Ei yhtään hullumpaa. Kyllä se siivous sujjuu ilman pesuaineitakin.

Siivousliinaa oon käyttäny vähän kaikkeen. Heti Buzzadorin pakettia avatessani Koo vetäsi lattialle puali lautasellista sosesoppaa, liina pääsi heti käyttöön. Kylhän se pyyhki.

Se  sosesoppa.

Seititkin vois  joskus siivota.

Mun suasikki on keittiöliina. Ihan mahtava tämmäselle laiskalle pöyränpyyhkijälle ko mää! Siinä on toisella pualla sellasia karkeita raitoja, sillä on helppo rapsuttaa pöyrästä irti kaikki mikä siihen on kuivunu. Toisella pualla suju hyvin pölyjen pyyhintäki, rätti kuivana.

Viledan ikkunaliina on jo vanha tuttu. Tosin mun vanha tuttu alko olla jo niin vanha, että nyt ko sain uuren ni huamas kyl eron. Ehkä ne ei kymmeniä vuasia pysy niin tehokkaana. Pyyhkesin ikkunoista mukuloitten sormenjäljet ja ruuanroiskeet. Ei tarvinnu pesuainetta. Luulin jättäneeni liinan liian märäks, mut ko aurinko alko paistaa, yllätyin ko ei ikkunasa näkynykkään mittään rantuja.

Paksun kylpyhuaneille tarkotetun siäniliinan koin vähä epämukavana. Mun makkuuni se on liian paksu, mut kaakeleitten pyyhkimisseen oikeen hyvä. Hanat ja sen sellaset pyyhin tästäkin lähin ihan vaan rätillä ja kuivaan kuivalla pyyheliinalla. Mut jos niitä kaakeleita kuitenki tulis nyt usseemin siivottua, ko on tommonen hiano siäniliinaki. Tossa teille mitätön ennen ja jälkeen -kuva:

Ennen siäniliinaa.

Jälkeen siäniliinan.

Näytönpuhdistusliina on mun miälestä vähä turhake. Telkkarin näytön voi pyyhkiä vaikka sillä keittiöliinan pehmeellä pualla ja älypuhelimen tahkoon pairanhelmaan. Aika tönkköö materiaalia, mahtaakohan pehmetä pesusa?

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Ja arpajaisten voittaja on...

...beate56

Onnekkaalle voittajalle on ilmotettu. 

Muita muistutan viälä Mandragoran nettikaupasta, siälä on saatavilla samat herkut jotka Beate voitti. Siältä saa myäs mausteita, astioita, keittimiä ja sen sellasta. Pistäkää miäleen isänpäivää ja joulua aatellen. Mandragoraa voi seurata myäs facebookissa, siältä näkkee tarjouksia ja muuta mukavaa. 

Itte tilasin taas täyrennystä teevalikoimaan. Olihan sitä erellisestä tilauksesta jo kolmisen viikkoo. Arpajaisten innottamana päätin kokkeilla juatavaa suklaata, en malta oottaa että saan hakee paketin postista! Taaskaan en voi olla ihmettelemättä asiakaspalvelun parhautta, kyselin tilauksesta facebookissa ja vastaus ylitti odotukset.

Näin se arvonta meni:

Hirveä halloween.

Joka kauppa on täynnä luuranko-, kurpitsa- ja kummitustilpehööriä. Mua on ärsyttäny koko touhu jo vuasikauret. Ei me olla missään Amerikasa. Mukulat saa mun pualesta ruinata karkkins pääsiäisenä. Näin mää aattelin viälä eilen.

Mitäs nyt sit on tapahtunu? No ei oikeestaan mittään. Mää vaan tajusin, että mää oon ittekki juhlinu halloweenia innoissani amerikkalaiseen tyyliin vuasikauret. Miten sitä voi olla niin sokkee ittellens. Ko on saanu päähäns, että "Amerikkalaista hömpötystä", ni se on sitte sitä. Kummasti vaan oli aina hauskaa halloweenpirskeisä.


Oliskohan se ollu vuasi 2000, ko kaverit järjesti ensimmäiset halloweennaamiaiset. Joka vuasi sen jälkeen niihin naamiaisiin oli pakko päästä. Vasta ko mukuloita tuli, ni lakkasin käymästä. Tai taisin mää vauva sylisä joskus poiketa, mut juhliminen jäi. Ei sitä ennää jaksais, raskas huvi.


Kuvisa oon pukeutunu hoitsuks, Calamity Janeks, miss Biggyks ja lobotomiapotilaaks (oli leffateema, Yksi lensi yli käenpesän, nääs). Voitte varmaan päätellä mikä on mikä. Mun suasikkiasu on varmaan ollu mafiateeman sisilialainen mafioson äiti -asu. Oli harmaa tukka, riippuvat isot tissit, mummovaatteet ja sikari. Oli se hauskaa!

Luavutin siis. Voisin toivottaa hyvvää pyhäinpäivää tai hyvvää kekriä, mut toivotettaas nyt sitte riamukkaasti amerikkalaisittain:
HÄPI HALLOWEEN EVRIPADI!

Käykää Sipellä.

Käykää Sipellä, se kannattaa. Siältä saa kauniit, kestävät kukat ja näkkee samalla Sipen. Se on mahtava tyyppi!

On siittä ainaki jo kymmenen vuatta ko menin Sipen Kukkaan töihin. Erelleen käyn siälä välillä kyläilemäsä. Sipe on melko ronski huumoreineen ja sillä on suuri syrän. Sillä on paljon omituisia tapoja (mainitaan vaikka hernekeiton syäminen kylmänä suaraan purkista), aikamoinen persoona sanoisin.

Mää otin nyt asiakseni mainostaa sen kukkakauppaa. Sitä on helppo mainostaa, koska oon nähny miten hualella siälä ne kukat hoiretaan ja käsitellään. Itteeniki on jokunen piikki pistäny peratesani ruusuja. Voin hualetta väittää, että siältä saa kestävimmät ruusut. Oon nähny monen kyselevän, että miten ne siältä ostetut ruusut on voinu kestää monta viikkoo. Siälä osataan niksit. Hautavihkojaki kattelen aina hautajaisisa ja totteen, että eipä oo Sipen tekemien verosia.

Pakko täsä on kumminki vähä pahotella tätä mun paasaavaa ylistystäni. Mut en mää tiiä mitä muutakaan siittä sanois. Majapaikkaa siältä en ehkä kehottais kyselemmään, takahuaneen sänky on yleens täynnä kukkia ja tavaraa, mut sehän onki kukkakauppa. Tai jos haluaa jurottavvaa palvelua, ei Sipelle kannata mennä.

Jos marraskuun aikana marssit Sipelle, sano sille "Rynttyliisa" ja saat 10% alennusta ostoksestas. Tosin siälä ei muutenka oo kallista.

Ja missäs se sitte oikeen on? Se on Tampereen Kalevasa Sammonkarulla (oisko nro 34?). Mun tyähistoriani paras pomo ja paras tyäpaikka. Ihana.