Mitäs tykkäät?

Oon ollu täsä pari päivää kauheen flunssan kourisa. Tän päivän vaivoin suaritetut saavutukset on ne, että ajoin itteni ja mukulat Loimaalta kotio ja naulasin tarjottimen seinään. Eiks ookki nyt huamattavasti näyttävämpi lampetti?

Ihana kirja.

Lainasin kirjastosta mukuloille kivan kirjan jossa on nätisti piirrettyjä kuvia. Kirja on Kaksi kukkoa, Ukrainalaisia loruja ja satuja, kuvittanu Vladimir Golozubov. Se on saanu palkinnon 1977 kansainvälisessä kirjataidekilpailussa. Jos se miällytti kilpailun tuamareita, niin kyllä se miällyttää muaki.

Jänönen puun alla istumassa,

sihdillä jauhoja seulomassa.

Karhu kysyi: "Tuleeko leipä vai ei?"

Jänö korvia läpsytti: "Heipä hei!"

Soma vuohineito,

luokseni tule,

rakas vuohineito,

luonani asu:

purosta saat vettä

raikasta maistaa,

luonani varpunen

leipiä paistaa,

kettuemäntäiset

leipoo lämpimäiset,

ja karhu kokkaa

makoisaa rokkaa.

Kolme kirppistä.

Kävin Loimaalla kolmella kirppiksellä. Ensimmäiseltä löysin neljä Staffordshiren lautasta, äSsälle tohvelit, raappiintunneen tarjottimen tuunailuun ja seinälle kelta-ruskeen seinävaatteen.

Toiselta Kirppikseltä löyty nätti joululiina ja retromusiikkia. Levy sisältää mun lempilauluni Wuthering heightsin, aah.

Kolmas kirppis oli taas mun lempikirppis ihanine kirppismummoineen. Siälä joku nainen sano mulle, että "Ooks sää Rynttyliisa, mää luen sun blogias". Mut on tunnistettu, ajatella! Kiitos kauheesti päivänpiristyksestä! Taisin olla kyl aika mölli sillai yhtäkkiä yllätettynä.
Mut näin hianon asukokonaisuuren mää löysin siältä kirppikseltä:

Facebookissa vinkkinä ostamatta jääneitä retroherkkuja, jos joku vaikka Loimaan suunnalla liikkuu.

50 euron keittiöremontti.

Isänpäivän kunniaks esittelen Pappan tekemän keittiöremontin. Maalaamalla kaapinovet ja tekemällä uuret vetimet muuttuu koko keittiön ilme. Eikä tuu kalliiks.

Tältä ne näytti ennen.

Mamman ja Pappan kaapinovet on 25 vuatta vanhat ja onneks umpipuuta, maalaamalla ne sai uurenverosiks. Puusepältä sai halvalla tammilistaa josta Pappa pätki vetimet ja lakkas ne. Alan harkittemmaan sammaa hommaa meijän keittiöön, retro-ovia ko tuskin mistään löyrän.

Ihana Pappa.

Hyvvää isänpäivää kaikille isukeille!

Vauva tuli taloon.

Meijän mukulat ei oo kumpikaan kauheesti välittäny nukeista. Mut yks päivä kirppiksellä Koo rupes huutamaan VAUVA, VAUVA ja osotteli sormella yhteen pöytään. Siälä oli nukke, hintaa oli kolme euroo ja aattelin, että kai se sit on ostettava. Nyt Koo sit ronttaa sitä sinne ja tänne. Se hokee vauva, vauva ja nukkuuki sen kans. Onks musta nyt tullu isoäiti ko mun lapsella on vauva?

Vauvalla oli päälläns semmonen karmee vaalenpunanen potkupuku joka ei pysyny kiinni. Ompelin tännään pikasesti sille uuret vaatteet.

Ko kerran konneet oli jo lämmitetty, ompelin mukuloille kaulahuivit. Toisella pualla trikoota ja toisella bambujoustofroteeta.

Jo kevväällä suunnittelin tekeväni mukuloille kurahanskat. Nyt sain tehtyä yhret. Vaippojen ompelemisesta on jääny paljo piäniä pul-kappaleita, nehän pittää vettä. Otin kaupan hanskoista (jotka aina alkaa heti vuataa saumoista) kaavat. Tiivistin saumat silittämällä niihin saumausteippiä. Ainaki ekalla ulkoilulla olivat oikeen hyvät. Olisin tehny toisetki, mut saumausteippiä meni ensimmäisiin koko se metri joka mulla oli.

^ Kaulahuivit, kurahanskat >

Vastauksia kysymyksiin.

Sinisen siiven satuja-blogista sain haasteen. Täsä vastaukset Annakristiinan kysymyksiin:

1. Mikä on joulussa parasta?
Tunnelma ja odotus. Touhottaminen ja rauhottuminen. Koko joulu. <3

2. Jos sinulla olisi huomenna vapaapäivä, miten käyttäisit sen?
Ehkä ompelisin. Tai siivoisin ruakakaapin. Tai lähtisin kaupunkille. Vappaapäivähän on mulle semmonen, että mukulat on Miähen kans jossain muualla.

3. Mikä on viimeksi lukemasi kirja?
Tracy Chevalierin Tyttö ja helmikorvakoru. Ei hullunpi.

4. Teetkö usein heräteostoksia? Mitä viimeksi?
Kaupoista harvemmin teen heräteostoksia, ruakakaupasta kylläki jottain piäntä joka kerta. Mut ne kirppikset, nehän on pelkkää heräteostoo mitä mää siältä raahaan. Viimeks ostin meille lissää astioita, vaikka kaapit on jo ennestäänki täynä.

5. Millainen on pukeutumistyylisi?
No tämmänen rynttyliisa-tyyli. Siittä toi mun nimiki tullee, mamma on sanonu mua aina rynttyliisaks nauraesans mun vaatteitani. Tossa päivän asu, villaa ja krimpleneä:

Ässä otti musta tännään kuvia. Täsä ulkona.

Täsä sisällä. Toi on oliiviöljypullo, ei viinaa.

6. Lempipaikka kodissasi?
Kesällä nimesin lempipaikakseni huvimajan, mut tälläi syksyllä se on varmaan sauna. Mukulat pluttaa suihkun pualla paljuisans ja mää isken kylmän selluliittipyllyni kuumalle lauteelle. Koko kroppa sullaa siinä lämmösä ja mää muutun ihan veteläks, ihanaa. Vaikka nyt eilen valitin mukuloitten kans saunomisesta, ni kyl siinäki on pualens.

7. Suosikki ja inhokki kotityö?
Suasikki on varmaan pyykkääminen. Se on tavallaan ihan mukavaa, varsinki ko lajittellee puhtaita pyykkejä. Inhokki on taatusti kaikki mikä liittyy tiskeihin.

Suasikki.

Inhokki.

8. Mitä harrastit lapsena?
Pari kertaa kävin pesäpalloo pellaamasa (niin ko kunnon loimaalaisen sillon kuuluki), mut lopetin ko eka peli jossa olin mukana hävittiin mun takia. En oo oikeen ollu ikinä harrastava ihminen.

9. Millaisessa paikassa asut?
Mettän ja pellon välisä. Meillä on yks naapuri, sekään ei pahemmin meijän pihalle näe. Kangasalan keskustaan 10 min matka ja Tampereen keskustaan 20 min. Täyrellinen sijainti siis.

10. Mitä näet lähimmästä ikkunasta?
Peltoo. Ko nousen konneen takkaa seisomaan, on tommonen näkymä:

11. Mitä odotat eniten seuraavalta vuodelta?
Että Koo ruppeis puhumaan jottain järkevää, sillai että sen kans vois jo keskustella. Ja että rakennettais mukuloille leikkimökki. Ja että tekisin paljon kirppislöytöjä.

Kosto.

Kävin äsken saunasa, sallaa mukuloilta. Saunoin ilman ovesa ramppaavia mukuloita, ilman mitättömiä mukuloille sopivia löylyjä, ilman suihkuhuaneesta kuuluvaa mukuloitten tappelua. En myäskään ripustanu pyykkejä vilvotellesa, enkä juassu rappusia iltapuuron takia. Mää saunoin sillai ko saunoo kuuluu. Ai ko se oli mukavaa.

Nyt mää meinaan kattoo ennennäkemättömän version Baskervillen koirasta, enkä varmasti lajittele pyykkejä. Tää on kosto perhe-elämälle, siks koska Koo herätti mut aamulla just ko olin unesa päässy lomamatkalle Turkkiin ja ehtiny vasta hotellin aulaan. Viätävä ko onki harmittanu koko päivän.

Kohtia.

Hinnat kohdallaan.

Arabian astioista pyydetään kirpputorilla ussein hirveitä summia. Uurenverosesta sen ymmärtää, mut kun vanhat astiat nyt yleensä on sitä elämää aikalailla nähny. Eilen törmäsin kirppiksellä pöytään, jossa oli osattu hinnoitella vanhat, kolhiintunneet astiat oikein.

Arabian toopi makso 1,50 e. Voishan sitä ihan käyttää vaikka mehutoopina, mut luulen että käytän sitä maljakkona, on aika krakeloitunu sisältä. Leiman mukkaan toopi on tehty vuasien 1928-1932 välillä.

Piäni teekannu ei oo Arabiaa, mut vanha se on. Hintaa oli 0,50 e, kantta on hiukan liimattu, muuten kunnosa. Näin sitä pittää hinnotella liimatut ja kolhiintunneet astiat.

Kaks Arabian tassia ostin, retiisikuppi on vanha löytö ja vaan rekvisiittana kuvasa. Ei se taira olla sammaa paria ton tassin kans, mut soppii siihen ihan hyvin. Tassi makso 0,20 e. Puhalluskuviotassi makso 0,50 e, siinä ei oo mittään vikkaa, joten sen olis voinu hinnotella korkeemminki.

Uusi ulottuvuus.

Rynttyliisa löytyy nyt sit kans facebookista. Sinne saattaa aina joskus tulla ekstramateriaalia, eli jos meijän touhut nyt niin kauheesti kiinnostaa, ni tykkäämään vaan.

Kaikki postaukset päätyy sinne, jotkut voi tykätä seurata blogia fb:n kautta, siispä annan siihen mahrollisuuren. Kovin hittaasti ne jutut kyl sinne päivittyy, kattelin viiveen olevan usseemman tunnin. Mut tuskin kukkaan muutenka päivystää konnella, niinku että koskas se taas bloggaa.

Blogi löytyy facebookin lisäks jo blogilistalta, blogkeenista ja bloglovinista. Twitteriin en mee, mut onks viälä jottain jonka kautta joku haluais seurata?

Luontokuvia.

Eilen olin Kokemäenjokilaakson Luontokuvaajat ry:n tilaisuuresa Mimmin kans. Sami Karjalainen oli luennoimasa kirjoistans ja neidonkorennoista, hirmu miälenkiintosta! Ostin siltä pari sen kirjaa. Luantokuvvaajat näytti kuvians, ihan mahtavia otoksia esimerkiks valkosesta hirvestä. Hyvvää ruakaa, mukavia ihmisiä ja sauna. Mitäs muuta sitä voi toivoo marraskuiselta lauantailta?

Siälä oli kuvakilpailu, aiheena ötökät. Ensin aattelin, etten uskalla osallistua, ne on niin taitavia kuvvaajia siälä. Kolmella kuvalla olis saanu osallistua, ujona vein sinne yhren. Se tuli kilpailusa toiseks. Ehkä ei tarttis aina olla niin arka, hyvinki voi käyrä.

Tällä sain hoppeeta.

Sattumalta sit otin seuraavan Vuoden luontokuvan. Kuvan nimi on Susi sumussa.

(Oikeesti kuvan nimi vois olla
Hormi ei verä tai Savustettu täytetty susi.)

Viledan liinoja.

Täähän on nykyään yhtä mainosta tää mun blogi. Sain Buzzadorilta* Viledan mikrokuituliinoja. Ei yhtään hullumpaa. Kyllä se siivous sujjuu ilman pesuaineitakin.

Siivousliinaa oon käyttäny vähän kaikkeen. Heti Buzzadorin pakettia avatessani Koo vetäsi lattialle puali lautasellista sosesoppaa, liina pääsi heti käyttöön. Kylhän se pyyhki.

Se  sosesoppa.

Seititkin vois  joskus siivota.

Mun suasikki on keittiöliina. Ihan mahtava tämmäselle laiskalle pöyränpyyhkijälle ko mää! Siinä on toisella pualla sellasia karkeita raitoja, sillä on helppo rapsuttaa pöyrästä irti kaikki mikä siihen on kuivunu. Toisella pualla suju hyvin pölyjen pyyhintäki, rätti kuivana.

Viledan ikkunaliina on jo vanha tuttu. Tosin mun vanha tuttu alko olla jo niin vanha, että nyt ko sain uuren ni huamas kyl eron. Ehkä ne ei kymmeniä vuasia pysy niin tehokkaana. Pyyhkesin ikkunoista mukuloitten sormenjäljet ja ruuanroiskeet. Ei tarvinnu pesuainetta. Luulin jättäneeni liinan liian märäks, mut ko aurinko alko paistaa, yllätyin ko ei ikkunasa näkynykkään mittään rantuja.

Paksun kylpyhuaneille tarkotetun siäniliinan koin vähä epämukavana. Mun makkuuni se on liian paksu, mut kaakeleitten pyyhkimisseen oikeen hyvä. Hanat ja sen sellaset pyyhin tästäkin lähin ihan vaan rätillä ja kuivaan kuivalla pyyheliinalla. Mut jos niitä kaakeleita kuitenki tulis nyt usseemin siivottua, ko on tommonen hiano siäniliinaki. Tossa teille mitätön ennen ja jälkeen -kuva:

Ennen siäniliinaa.

Jälkeen siäniliinan.

Näytönpuhdistusliina on mun miälestä vähä turhake. Telkkarin näytön voi pyyhkiä vaikka sillä keittiöliinan pehmeellä pualla ja älypuhelimen tahkoon pairanhelmaan. Aika tönkköö materiaalia, mahtaakohan pehmetä pesusa?

*Buzzador on semmonen firma mikä mainostaa tuatteita ihmisten avulla. Siältä saa ilmaseks tuatteita joita pittää testata ja ussein jakkaa kavereilleki. Sit pittää kertoo mitä miältä on siittä tuatteesta ja mitä kaverit tykkäs. Saa haukkua tai kehua.

Ja arpajaisten voittaja on...

...beate56

Onnekkaalle voittajalle on ilmotettu. 

Muita muistutan viälä Mandragoran nettikaupasta, siälä on saatavilla samat herkut jotka Beate voitti. Siältä saa myäs mausteita, astioita, keittimiä ja sen sellasta. Pistäkää miäleen isänpäivää ja joulua aatellen. Mandragoraa voi seurata myäs facebookissa, siältä näkkee tarjouksia ja muuta mukavaa. 

Itte tilasin taas täyrennystä teevalikoimaan. Olihan sitä erellisestä tilauksesta jo kolmisen viikkoo. Arpajaisten innottamana päätin kokkeilla juatavaa suklaata, en malta oottaa että saan hakee paketin postista! Taaskaan en voi olla ihmettelemättä asiakaspalvelun parhautta, kyselin tilauksesta facebookissa ja vastaus ylitti odotukset.

Näin se arvonta meni: