sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Painajainen.


Näin joskus viikko sitten painajaista, että jouruin töihin. Kotiäitiys loppu ihan orotamati ja jouruin siivoomaan, unesa ei tullu miäleenkään että vaihtoehtojaki vois olla. Se uni on pistäny mut miättimään viime päivinä sitä, että mitäs mää sitte teen ko mukulat on niin isoja etten mää voi ennää nauttia kotonaolosta ilman että ihmiset alkaa rypistelemään ottaans asiasta. Kotona oon ja pysyn ainaki niin kauan, kunnes Koo on kolme. Mut sen jälkeen, en tiiä sitte. Niin rohkee en oo ko osa koulukavereista, että ruppeisin perustammaan firmaa ja tekemään myyntiin koruja. Ehkä mää pääryn jonkun koruliikkeen tiskin taakse ja lähinnä hopeasepänkoulutusta on se hetki ko pääsen oikomaan jonkun sormusta. Tiiä sitä sit. Kaikenlaista sitä on tullu kokkeiltua. Oon ollu keittiöllä, torilla myymäsä, toimistoisa, kaivinkonneitten varaosavarastolla, pakannu hunajaa, liimannu lasivillaa suaratintehtaalla, ollu kaupan kassalla, suaramyyntiputiikisa, kukkakaupasa, kirjakaupasa ja koruliikkeesä. Nii ja siivonnu. Kukkakaupasa viihryin varmaan parhaiten, mut en ikinä oppinu kokkoomaan kimppuja kunnolla.



Löysin noita vanhoja kännykkäkuvia (ko aikani ettein), ei mikkään hullumpi paikka siivota; sai mopata siistejä käytäviä ja siivota ihan mukavien ihmisten toimistoja. Pääsin miälenkiintosiin paikkoihin, niin ko esimerkiks kaiuttommaan huaneeseen ja semmoseen jossa sit taas kaiku ihan törkeesti (kumpiki tuntu ihan häröltä, tiiä mitä niisä sit testasivat). Ainoot ällöt paikat oli tiätty vessat. Naisten vessat oli yleens aina siistit (paitsi pikkujoulujen jälkeen, oksennusta, jee), mut ne miästen vessat... Oli tosi hauskaa maanantai-aamuna alkaa liottelemaan niitä vauhtiraitoja jotka oli kivettyny pönttöihin viikonlopun aikana. Ja luulis että korkeesti koulutetut pukumiähet ossais kusta pyttyyn, mut ei! Niitä keltasia valumia oli välillä silmänkorkeurella seinisä, siis onks se joku miästen juttu? Merkataas vähä?

Ei roiskeita!
Kuvat oon ottanu kännykällä siivoomasa vuanna 2003 tai 2004. Että oonki ollu sutjakka sillon. Ja näyttäny, ööö, kymmenen vuatta nuaremmalta. Melkein kymmenen vuatta ja viistoista killoo sitten...


Tairekuva.

Huammenna sitte arvonta! Ihan mua jo jänskättää ( <- siivoomasa tyäkaverilta opittu sana)!

2 kommenttia:

  1. Mää luin hiljakkoin jostain lehdestä, että ruotsissa oli liimattu semmonen tarra (mun silmääni tikkataulu, minkä keskellä oli kärpänen) pyttyyn ja se oli vähentänyt roiskeita ihan hirveesti. Miehillä on kilpailuviettiä ja kaikki oli halunneet kusasta suoraan napakymppiin :)

    VastaaPoista
  2. Aika nerokas idea! :-D

    VastaaPoista