maanantai 14. marraskuuta 2011

Viikonloppu"loma".


Miäs lähti taas mukulan kans mummolaan viikonloppuna. Olipa mukavaa. Perjantaina lämmitin ittelleni saunan, lauantaina tuli vahinkosa käytyä kirppikselläki. Ompelin vähä ja siivosin vessan kaapit (olipa kertyny roskaa ja turhaa tilpehööriä). Laitoin jopa kasvonaamion, aattelin oikeen hualehtia ittestäni, mut ei siittä mun miälestä kyl tapahtunu muuta muutosta ko että naama oli punanen lopun iltaa.

Kirppikseltä löyty ihana leivinliina, yhren mukillisen vetävä teekannu,


retrohkon värisiä muavikoreja, vauvan tummanruskee villapaita (vaihroin siihen napit), pellavalta tuntuva tuuki kivoilla kuvioilla ja äitiyspakkauksen peittoon sopiva raikkaan vihree pussilakana (mihinkähän se raikkaus hävis tosa kuvasa).


Ostin kans liilat muavikorvikset, maksovatki euron. Maalasin ne spraymaalilla oransseiks. Saas nährä millai maali pyssyy.


Kattelin leffan siinä lauantai-iltana, kaivoin Narnian jostain kaapinperältä paremman puutteesa. Päivällä kävin kyl Filmtownissa, kysyin että kuuluuks se leffa aina palauttaa jo seuraavana päivänä. Se myyjä sano että sunnuntaina 8 mennessä illalla. Totesin etten ruppee siälä yhtämittaa ramppaamaan ja lährin vuakraamati. Tullee kohta leffalle kaksinkertanen hinta ko pensaki maksaa. Mut ko siihen leffaan ei tarttenu niin kauheesti keskittyä, sen ko on jo pari kertaa nähny, ni sain askarreltua samalla. Käytin vanhoja kuminauhanpätkiä ja viälä vanhempia nappeja. Tuli hyviä hiuspampuloita.


Nyt ei ollu semmosta ompeluvimmaa ko olis voinu/saanu olla. Ompelin jottain käsipyyhkeitä, keittiöön uuret verhot


ja tuunasin talvee varten vanhan tummanruskeen tekoturkin. Luulis että siihen mahtuis vatta viälä tammikuusaki. Sitä en sitte kyl tiiä että onks se tarpeeks lämmin. Otin helmasta pois reilun 15 cm ja tein siittä kiilat sivusaumoihin. Jälkeenpäin aatellen olis varmaan kannattanu jättää ettee jottain senttejä pitemmäks ko takkaa, en meinaan tiiä miltä mahtaa näyttää sit ison vattan kans. Otin taskuista läpät pois, ne ko tuntu aina sojottavan sivulle niin rumasti. Napeiks vaihroin vanhat nahkanapit. Tairan viälä kuttoo villalankasta siihen resorit hihoihin, eipä sit ainaka ranteita palele.


Katti on ihan mahroton. Täytyy olla kauheen tarkkana ettei mittään lankanpätkiä tipu lattialle. Se meinaan syä kaikki. Tosa joskus oli semmonen 40 cm ompelulankaa puronnu ja katti löysi sen. Huamasin ko se mussutti sitä, menin ottamaan sen pois siltä ja totta kai se lähti karkuun. Porstoosa ko sain sen kiinni, ni lanka oli jo hävinny. Väänsin suun auki ja näin kiälen takaosasa toisen pään. Yks nialasu ni sinne olis menny. Kiskoin sen ulos siältä sisuksista, haiseva limanen lanka, yäk. Mahtaisko semmonen sullaa mahasa, tekokuitua kummiski. Lauantaina se maiskutti sillai että kuulin sen viäreiseen huaneeseen. Se söi mun lempihuivia, taas oli jo kulmasta 15 cm menny kurkusta alas, senki kiskoin limasena ja reijille purtuna ulos. Jos olisin antanu jatkaa rauhasa, ni olisko se niälly koko huivin? Hiton tuholainen. Kukkapurkeisaki se on tainnu käyrä mylläämäsä, ei siittä kai mukulaaka voi syyttää että on multaa kukkapöytä täynnä. Eikä sillä oo mittään hajua muitten huamioon ottamisesa. Mukulaa ko nukuttaa ni se tullee raappimaan oven taakse. Ja aamuyästä sen täyty roplata ja repiä patjaa sänkyn alla just mun tyynyn alapualella. Mut ei saa käsittää väärin, pois sitä en antais, enkä varmaan sen tapojaka muuttais. Niin kauan oon haaveillu kissasta, että siltä siätää mitä vaan. 13 kissatonta vuatta, kerrostalloon en semmosta meinaan halunnu ottaa.

Siältä se ryäkäle taas pöyhös, meijän sänkystä.

2 kommenttia:

  1. Hauska kisuliini! Ihania olet tehnyt!!

    VastaaPoista
  2. No kiitos! Kisuliini on usseimmiten hauska. Esimerkiks sillon se ei kyl ollu ko se söi sitä mun lempihuivia... :-)

    VastaaPoista