Lapsuuren parhaimpia ruakamuistoja on semmoset ko Mamma paisto jäniksen tai rusakon lihhaa ja sitä pantiin ruisleivän päälle. Haulit ko sylki pois, ni ai että mitä herkkua! Tännään söin iltapalaks tätä nostalgista sapuskaa.
Jälkkäriks tehosekottimesa kävässeitä hedelmiä, marjoja ja inkivääriä. Vähä uurempi herkku. |
Onks teillä jottain lapsuuren herkkuja joita kaipaatte? Vai syätteks niitä erelleen ahkerasti?
Kun on noin kauniita astioita kun Sulla on, niin kaikki maistuu herkulta.
VastaaPoistaLapsuuden herkkuja on ruispuolukkapuuro, eli marjapuuro. Jos siellä on vielä kokonaisia puolukoita joukossa, niin makuelämys on täydellinen. Siirappia pitää laittaa joukkoon keitettäessä. Toinen herkku on tikkutollo. En kyllä tiedä, miksi sitä sanottiin tikkutolloksi. Raakaan puolukkahilloon (puolukat pitää laittaa lihamyllyn läpi) laitetaan sokeria ja ruisjauhoja eikun syömään. Nam! Juuri eilen söin viimeksi.
Ai niin, piti myöskin sanomani, että hyvää ystävänpäivää koko perheelle, kisua unohtamatta!
PoistaSun tikkutollo kuullostaa meijän pualukkapöperöltä, meillä siihen vaan tuli piapojauhoja (=talkkunajauhoja) ruisjauhojen sijaan. Tartteeki ostaa piapoo, en oo aikoihin syäny. Niin ja hyvvää ystävänpäivää sullekin, tosin näin kauheesti myähäsä. Sun toivotukses tuli kyl ajoisa luettua, oon vaan taas ollu niin saamaton kommentteihin vastaamisesa. :-)
PoistaLuomuherkkuja!
VastaaPoistaNo Peltopoika ei ihan luamua taida olla?
PoistaMukavaa Ystävänpäivää sinulle.
VastaaPoistaKiitos samoin, tälläi pahasti myähäsä. :-)
PoistaKyll mun herkku on äiteen tekemät kaalikääryleet.
VastaaPoistaLapsena äitee oli kotona kun tultiin koulusta ja oli monasti leiponu
pullaa..sekin yks herkku.
Nykyään määki jo tykkään kaalikääryleistä. Piänenä en tykänny, mut äiti teki mulle osan kääryleistä ilman siirappia ni suastuin syämään. :-D
PoistaMummon marjapuuro. <3 Mut tekee äitikin ihan hyvää. Meillä se tehdään punaisista viinimarjoista. :)
VastaaPoistaMeillä tehtiin kans punasista. Ja sanottiin/sanotaan sitä vaahtopuuroks. Meijän mukuloitten herkkua on mansikkavaahtopuuro. Mahtaakohan ne sitte muistella sitä aikuisena...
PoistaJänistä syötiin miun lapsuudessa usein, ja miusta se oli kamalaa, liekö syynä se että tykkäsin pupuista. Kävin aina laukasemassa isän jänis ansat, ettei vaan puput jäisi niihin.
VastaaPoistaMuistelen kaiholla sellasta ruokaa kuin marjarieska, eli uunissa haudutettua ruispuolukka puuroa, se oli sitten hyvää.
Kiitos siulle ja tytöille kortista, se ilahdutti kovin.
Oikein mukavaa ystävänpäivää :)
Voi piäntä kosotätiä! Oot ollu vähä semmonen niin kutsuttu kettutyttö. :-D
PoistaMääki tykkäsin pupuista, mut ei mua ainaka ihan piänenä haitannu syädä niitä. Miätittiin kuulemma Kääkän kans, että minkäköhän nimistä pupuamme me nyt syärään.
Ole hyvä kortista. :-)
Rex-kakku oli hyvää :)
VastaaPoistaPiti oikein googlettaa, en oo ikinä kuullukkaan rexkakusta. Ihan älyttömän hyvän näköstä! Olis kyllä kiva maistaa.
PoistaMä muistan lapsuuden herkuista muun muassa käpykakun, jota on tullut syötyä lapsuuden jälkeenkin. :)
VastaaPoistaSe on muistaakseni mun enonikin herkku. Sikäli hyvä lapsuuden herkku kun saa vielä nykyäänkin jopa kaupasta. :-)
PoistaLeipäpressu, mutta vaan äidin tekemänä :) En saa siitä itse sellaista. Ja veripalttua kaipaan kun täällä meilläpäin ei saa sitä kaupasta. Koska olen ronkeli niin äiti ostaa mulle aina sellaista missä "ei ole" sitä verta :D Muksuna mummo antoi mun syödä aina yhden sitruunan muttei enempää ettei mene maha kuralle. Ajattelin aikuisena vetäväni niitä kilotolkulla kun kukaan ei rajoita, mutta multa tippuisi hampaista kiilteet pois jos sellaista urakalla harrastaisin :D
VastaaPoistaNiin juu ja koulun stroganoffi, sitä kun saisi. Olen tarjonnut lapselle pientä muovipussia, että toisi äidilleen vähän tuliasia mutta ei suostu tuomaan :D
PoistaLeipäressustakaan en oo kuullu, sekin piti googlettaa. Mut varmasti hyvvää! Harmi kun en tunne äitiäs niin en voi mennä kylään kinumaan maistiaisia ensiluakkaisesta leipäressusta.
PoistaStroganoffia en muista koulusta, mut itte kyllä kaipaan keittäjä-Eevan murusoosia. Nykyajan jauhelihaa ei saa niin murusiks.
Kylmaar tuli nostalginen olo tosta sun herkustas. Hauleja on syljeskelty hianostuneesti meiränki pirtisä. Lapsuuren herkuista on jääny ennää possunmakkara ruakalistalle, se maittaa viäläki, vaikka muuten en lihhaa syäkkä. En tiä mahtoko tulla kiintiö mukulana täyteen, ku jyystettiin vuarotellen vanhuuren takia nirhattuja kanoja, veriplättejä, sianläskiä, rusakoita, mettäjäniksiä, hirvee, peuraa ja muuta liikkuvaa. Niin ja Loimijoen mahrottoman ruarollisia haukia kans. Se ero tähän nykyseen oli, ett elikoita pruukattiin kunnioittaa. Mut lapsuuren herkuista oli ruismustikkapuuro paras ja sitä mää keitän viäläki monta kertaa kesäsä.
VastaaPoistaPossunmakkara on paras makkara, paitsi jos siinä on liikaa maksaa. Täälä on vaan mustaamakkaraa, mut ei se huano korvike oo. Ai ko kuullostaa kivalta toi sun lapsuuden ruakavalio! Meillä tais olla vähemmän tota riistaa, pappa ko ei mettästä.
PoistaEnpäs ole kyllä koskaan maistanut jänistä tai muutakaan pomppivaa metsänelävää. Joko minä tai sukuni on ollut täysin nynnyä. Yksi hirvimies löytyi kyllä, äidin serkku, heillä kylässä söin hirvipataa ja muistan sen kyllä olleen aika hyvää. Lapsuudesta olen jäänyt kaipaamaan ehkä isotädin tekemää makaronivelliä, kun ei sitä kukaan muu osaa tehdä yhtä hyvin ja täti keittelee vellinsä jo muilla mailla.
VastaaPoistaKäy Maija kurkkaa mun blogissa edellisen kirjoituksen kuva-arvoitusta jos ehdit, sinä kun harrastat kaikenlaista kansanperinnettä ja vanhoja tavaroita niin ehkä tietäisit kertoa mulle mitä sitä on tullut kirppikseltä ostettua? :)
Meilläkään ei kukkaan mettästäny, mut me saatiin naapurilta aina sillon tällön jäneksiä. Harmi kun en osannu olla avuks sen mysteerihärvelin kans.
PoistaLapsuuteni parhaat herkut oli naapurin savustamat lahnat ja kummitädin leipoma ruisleipä. Söin lämpimästä leivästä aina melkein puolet. Sitten tulee vielä mieleen tädin salaatti, jossa salaatin lehtien seassa kevyesti vatkattua kermaa ja kananmunia pieniksi silputtuna. Kai se oma äitikin osasi ruokaa laittaa, tosin muistan vain että letut oli hyviä.
VastaaPoistaMunasalaattia! Mamma oli kuulemma tosa syksyllä tehny semmosta ja hyvvää oli ollu. Piti kokkeilla kans, mut unohdin. Ehkä nyt muistan ko muistutit. Ruisleipääki tars tehrä...
PoistaLapsuuden herkku: kaurahiutaleita, runsaasti voita ja sokeria käristetään pannulla savuavaksi mössöksi. Ai jumantsuikka miten hyvää! Harmi, kun nykyisin tajuan sen voin ja sokerin määrän, niin jotenkin vaan en kykene tekemään sitä enää. :D
VastaaPoistaNo entäs jos sen korvais penkkivellillä? Me tehtiin piänenä aina semmosta johon laitettiin kaurahiutaleita, sokeria ja kylmää maitoo. Ai ku se oli raikasta varsinki kesällä. Ja penkkivelliks sitä tosiaan sanottiin. Siittä ainaki puuttuu se rasva, eli ei ihan niin epäterveellistä. :-)
PoistaKanan kiviskuuppereita jos viälä sais!
VastaaPoistaSe mennee sammaan sarjaan ko kalan poskilihakset? Niitä kyllä toisaalta saa...
Poista