 |
| Olin anoppilasa yäkyläsä. Pakko siälä on aina nuuskia paikkoja. Kävin taas riihesä, siältä löytyy aina jottain. |
 |
| Tällä kertaa löyty vihertävän sininen kaappi. |
 |
| Kauheesa töhkäsä se oli. Johan sai jynssätä, että sai sen puhtaaks. |
 |
| Miäs riamastu ko taas piti laittaa sisustus uusiks. Emalihylly sai siirtyä syämähuaneeseen kaapin tiältä. |
 |
| Siirrettiin mukuloitten astiat kaappiin. Nyt ei tartte kiipeillä pöyrillä että ylettyy ottamaan juamalasin. Tarttee vaan hypätä puusohvalle ja avata sen yllä oleva kaappi. |
 |
| Ja mitäs tualta sit löyty? |
 |
| No pikkunen emalikattila ja parin litran tonkka... |
 |
| ...ja toinenki kaappi. Peilikaappi kellarin vessaan, siälä on tylsä kehyksetön peili erellisten jäljiltä. Tossa on kivat piänet puunupit liukuovisa. |
Kiva kaappi. :) Tulee (taas) mummola mieleen.Siel oli tuon väriset keittiöntuolit.
VastaaPoistaNo sun mummolassa on ollu ihanat keittiöntuolit. :-)
PoistaOnpas sievä kaappi ja hyvät on muutkin löydöt! :)
VastaaPoistaAnoppilasta tekee aina hyviä löytöjä. Anopin astiavarastoo en uskalla ees mennä kattomaan kellariin, muuten tulee tilaongelmia. :-)
PoistaOmpa mahtava kaappi,hyvä vaan kun pelastit sen.
VastaaPoistaTuota väriä kutsuttiin miun lapsuudessa "ryssän vihreeks" en tiedä miksi, mutta sillä nimellä sitä yleisesti kutsuttiin.
Eiks ryssät oo tykästyny just sinisiin ja vihreisiin? Tai sitten siälä ei oo ollu kovin suurta maalivalikoimaa ja toi on ollu sit just yks niistä saatavilla olevista väreistä.
PoistaMukava anoppila Sulla kun sieltä löytyy aina kaikkea kivaa, niin kuin nytkin. Hienot kaapit, tosi nätti emalikattila ja maitokannu. Meillä päin tuo pieni oli maitokannu ja sellainen iso oli maitotonkka. Kivoja nämä miten eri paikoissa sanotaan erilaisella nimellä eri asioita/esineitä.
VastaaPoistaTäytyy vielä lisätä, että tuosta avaimesta tuli lapsuus mieleen. Meillä oli pihassa pieni aitta. Sitä sanottiin mattopuodiksi, koska siellä säilytettiin mattoja. Sinne oli tuollainen avain. Oli aina jotenkin jännää mennä sinne.
PoistaVoihan se olla, että meilläkin isoo on sanottu tonkaks ja piäntä kannuks. Mulla vaan ei oo niistä kokemusta lapsuudesta. Mattopuoti kuullostaa ihanalta! Hauska nimi. Määki tarttisin mattopuodin, meijän mattovarasto on meijän makuuhuaneen nurkassa.
PoistaLisään vielä, että meillä ei sanottu mattopuoti vaan matto puodi, tai vaatepuodi, koska siellä oli myös vaatteita. Niin ja tuo puodi sanottiin murteella puadi =D. Siis vaatepuadi tai mattopuadi.
PoistaKiva tuollainen aarrevarasto :)
VastaaPoistaOnhan se. :-)
PoistaMahtavia löytöjä. Taas puskee tippaa linssiin... mun mammalla oli kans aitta, jossa mä pääsin kurkkiin ihan liian vähän. Siinä oli tommonen iso avainkin. Nyt sitä ei enää oo ;(
VastaaPoistaMitä sille tapahtu? Myytiinkö se, vai muuta kurjaa? Aitat on kyllä ihania...
PoistaIhana, ihana, ihana kaappi ♥
VastaaPoistaMää oon ihan rakastunu siihen. Miähen miälestä se haisee tunkkaselta, mut mää en huomaa mittään. Tosin mulla kyl onki nuha.
PoistaJopas on söpö emalikattilavauva <3. Ja kivoja löytöjä kaikki muutkin. Meilläkin oli lapsuuden kodissa "ryssän vihreät" keittiökalusteet, muistan hämärästi. Harmi että ne myytiin remontin yhteydessä eikä iskä kalustanut niillä verstastaan, enkä siis voi "löytää" niitä ;)
VastaaPoistaMut hyvä sentään, että ne on myyty, eikä esim poltettu. Mun appiukolla on kans verstaassaan kaikenlaisia ihania kaappeja joita kattelen himoiten. Mut eihän niitä voi siältä viädä kun se käyttää niitä. :-D
PoistaPyäääää :D Mää saan anopilta aina muovikassillisen harlekiineja. En ole kyllä ollut siellä yökylässä, jos ne saamiset vaikka paranisi pidemmällä vierailulla :D Olisin kyllä tehnyt synnin tuon sinivihreän kaapin kanssa ja sutinut sen valkoiseksi, mutta ihanan monikäyttöinen tuollainen olisi.
VastaaPoistaNo mut harlekiinitki on hyviä. Mieltymyksensä kullakin, en tiiä millä värillä anoppi olis sen sutinut jos olisin antanut peräks. Kyllä se valkosenakin kivalta näyttäis, siihen vois vaikka liimailla kukkatarroja piristykseks. :-D
Poista