torstai 3. lokakuuta 2013

Vaikeeta nukkumista.


Kuin vaikeesta sitä voi ihmisen nukkuminen olla? Koo tarttee kolme tyynyä ja kaks peittoo. Tyynyt siks, ettei se kolhi itteens sänkynlaitoihin myllätesäns, päästä lähtee aika kolina laitaa vasten. Toinen peitoista on ohut ja toinen paksu. Päälläns sillä on aina yäpuvun päällä viälä toinen haalari ko se ei pysy niitten peittojens alla. Se myllää niin paljo, että hihat nousee ylös ja käsivarret alkaa haalareista hualimatta palelemmaan. Sukat täytyy ommella kii puntteihin, muuten ne ei saa olla jalasa minuuttiakaan. Mun yäni on pitkälti kylmästä inisevän mukulan peittelemistä uurestaan ja uurestaan. Mut mää tiiän, että vuaren päästä se nukkuu jo kiltisti peittons alla. Ja nukkuvan mukulan peitteleminen on oikeestaan ihan kivvaa. Mut hei aatelkaas kumminki, että mimmosta se olis jos aikuinenki nukkuis tollai. Jos määki riakkuisin ennen nukahtamista ko hullu, ja sit nukahrettuani inisisin pylly pystysä kylmissäni tyyny- ja peittokasojeni keskellä?

10 kommenttia:

  1. Onpa haastavaa! Onneksi tuo tuosta rauhoittuu. Itse taisin olla aika levoton nukkuja lapsena, mutta ei mitään tuohon verrattuna kumminkaan! Vieläkin joskus herään sängystä aamulla ihan eri päin kuin siihen olen käynyt illalla nukkumaan, ja saatan kävellä unissani, tosin hyvin hyvin harvoin. Mutta nukun kyllä erittäin hyvin, kun en herää näihin asioihin :-D Ja samahan sinun lapsella on, hyvät unenlahjat jos silti nukkuu vaikka on kylmä.

    VastaaPoista
  2. Mä nukuin pitkään sängyn alta vedettävässä vuodevaatelaatikossa ja mua oli vaikea saada siirtymään nukkumaan sänkyyn, kun pidin vuodevaatelaatikosta - siirtyminen onnistui lopulta.:)

    Tsemppiä - kyllä Koon yöt rauhoittuvat! :)

    VastaaPoista
  3. Jaan tuskasi. Meillä on myös peittoallergikko, joka ei nykyään ilman tuttia suostu heti nukahtaan. Iltashow on melkonen ja monta kertaa oon ite nukahtanu ennen ku mukula. Käyn sit aina peitteleen sitä kun ramppaan vessassa...

    VastaaPoista
  4. ♥♥♥..nuo on Maijalle :) ja muksuille myös :)

    VastaaPoista
  5. Mikään ei oo kauniinpaa ku nukkuva lapsi, siinä se päivällä hermoja raastanut "kakara" uinuu suloista unta, tuhisee ja tuoksuu unelle, kuin pikkunen enkeli, tai keijukainen.Miten sitä voikaan rakastaa jotain niin paljon että sydän pakahtuu.
    Kunnes pimeydestä kuuluu kiukkunen viisivuotiaan pojan ääni ÄITIII TUUU PEITTELEE!!!!!!!!!!.
    ninpä niin nuo muistot ei haalistu koskaan.
    ja vieläkään tuolla pojalla ei pysy peitto paikoillaan:))) mut mie en enää onneks ole peittelemässä.

    VastaaPoista
  6. Hei, voiskos aatella sellaista unipussia? Siin ois siis hihat ja sit kainaloista alaspäin topattu pussi. Jollei lapaset tule kysymykseen (ei varmaan), vois hihoissa olla pitkät resorit ja niissä peukalokolo. Ehkä pysyis hihat paremmin käsien suojana.

    VastaaPoista
  7. Sun täytyy ommella Koolle makuupussi :D

    VastaaPoista
  8. Aih, niin tuttua. Pikku-H ei sitte millään pysy peiton alla, mut onneks on hikistä sorttia. Ei sentään palele. Mut nallen/tutin/aamumaidon/halin/sylin perrään voi kyl ainaki pari kertaa yäsä alkaa huutaa. Ja nyt on Ellastinenki keksiny yävalvomiset pitkästä aikaa. Viimesen viikon joka yä se herrää 23-04 välisä ja ainaki tunnin vänköttää kattovalo päällä et "Minua ei nukuta, aion lukea kirjaa, en ainakaan nuku. Ettekä te voi estää minua!". Hohhohoijaa vaan.
    Toivottavasti tein Koon yät rauhottuu, joku uni- tai makuupussi mullekki tuli miäleen.

    VastaaPoista
  9. Kosotäti osu asian ytimeen! Kiljukaula ko nukkuu nätisti, ni voi ku se on ihana.

    Unipussia käytettiin siihen saakka ko hankittiin matalareunanen sänky. Koo nousee sillä pussilla aina seisomaan ja kompuroi ittens nurin. Aattelin, että sillä on kohta pää halki sen unipussin kans. Mut voisin tiätty kokkeilla tehrä unipussin jossa olis puntit.

    VastaaPoista
  10. Pikkuinen Ada ei ole koskaan nukkunut korkeareunaisessa vuoteessa. Nyt sänky on vanha päästävedettävä ja niin matala, ettei haittaa jos tulee välillä alas sieltä. Sängyn vieressä on vanha vauvan patja ja pari tyynyä, mutta nyt neiti osaa jo tulla alas sängystä itse. Yöllä usein kulkee toiseen huoneeseen kutittelemaan äitinsä varpaita, kun haluaa äidin viereen, eikä itse pääse korkeaan sänkyyn. Kyllä on huvittavaa katsoa, kun neiti nousee seisomaan ja heittäytyy pää kohti jalkopäätä ja kokoajan täydessä unessa.
    On ne niin ihania.(ainakin nukkuessaan:)

    VastaaPoista